Flextronics on jo käsite. Sehän tarkoittaa mustekalan oloista jättiläistä, joka tulee ja ostaa tehtaan, valtaa markkinat, panee tehtaan kiinni ja poistuu. Merkit on luettavissa Oulussa, Hämeenkyrössä, Kannuksessa, jopa piskuisessa Piippolassa ja viimeksi Oulaisissa. Taakse on jäänyt satoja menetettyjä työpaikkoja.
Kun sieviläiset Ojalan veljekset myivät vuonna 2001 pajansa Flextronicsille, julistivat äkkirikastuneet myyjät tämänkin lehden palstoilla kaupan poikivan satoja uusia työpaikkoja Suomeen. Kävi päinvastoin, satoja vanhoja hävisi. Tuskin kukaan yllättyisi enää, vaikka ääni jostain kaukaa kertoisi Sievin tai Haapajärven tehtaiden sulkemisesta. Toivottavasti ei kuitenkaan.
Menneinä vuosikymmeninä irtisanomisia perusteltiin yrityksen huonolla menestyksellä. Tästä ei tiettävästi ole kyse Flextronicsin toimissa. Ainakin viime tilikaudella myynti ja tulos kohenivat tuntuvasti. Tiedä sitten, mikä merkitys viime tilikauden luvuilla on, yritykset kun elävät tänä päivänä kvartaalien eli vuosineljännesten sykkeessä.
Suomalainen perhe ei voi rakentaa elämäänsä niin lyhyellä jänteellä kuin neljännesvuosiin sidottu teollisuuden talousseuranta edellyttää. Yksistään pankki pitää huolen siitä. Asuntolainaa on lyhennettävä neljästi kvartaalissa, nyttemmin jo kvartaalivuosisadan ajan.
Oulaisten tehtaan sulkeminen on muistutus markkinatalouden, jota kapitalismiksi haukuttiin ennen, rujosta luonteesta. Ihminen on vain nappulan asemassa. Ei riitä, että hän tuottaa voittoa yrityksen omistajalle, hänen on tuotettava suurin mahdollinen voitto, jonka vielä kaiken lisäksi tulee kasvaa vuodesta toiseen. Alastomimmillaan kapitalismi toimii juuri näin.
Työt Oulaisista siirtyvät Puolaan ja Kiinaan - maihin, joissa työntekijöiden palkat ovat tuntuvasti pienemmät kuin täällä. Toki korkean työttömyyden Puolaan yhtä lailla kuin miljardin ihmisen Kiinaan suo työtä ja vaurautta, mutta ei tällä tavoin tarjottuna kuin Flextronics sen tekee nyt.
Tällä tiellä nimittäin ei ole päätä edes uusissa kohdemaissa. Aina on jossain joku, joka tekee vielä halvemmalla. Lähellä on se päivä, jolloin työtä viedään pois Puolastakin, hieman kauempana se päivä, jolloin joku tekee työn halvemmalla kuin kiinalainen. Suunta on mahdoton, ihmisten kannalta kestämätön.
Systeemi on pahasti pielessä, kun se sallii ihmisten pompottelun tällä tavalla. Luulisi, että sivistyneessä maailmassa kohteellakin - irtisanomisuhan alaisella työntekijällä - on jokin sanansija. Mutta ei. Häneltä ei edes kysytä, miten toiminta voitaisiin järjestää, että se tyydyttäisi omistajia paremmin.
Työntekijäjärjestöille Flextronicsin toimet tulevat kuin tilaustyönä parhaillaan käynnistettäviä tupo-neuvotteluja silmällä pitäen. Mikä puhuukaan paremmin työntekijäjärjestöjen esiin nostamasta oikeutuksesta parantaa irtisanomissuojaa kuin tällaiset jättikapitalistin toimet.
Ojala-yhtymä loi vaurautensa tukeutuen vahvasti kuntien hyväuskoisuuteen ja pakonomaiseen pyrkimykseen saada synnytettyä edes jonkinlaisia työpaikkoja väkeään menettäville alueille. Yhtymä sai kunnat sijoittamaan miljoonia markkoja hallien rakentamiseen. Myös valtio tuki yrityksen laajentumista. Luulisi yhteiskuntaakin kiinnostavan, kun sen varoin luotua omaisuutta pannaan sileäksi tällä tavalla.