Muun muassa metalli-, siivous- ja hoitoalalla kärvistellään rekrytointivaikeuksissa. Tulevaisuudessa työvoiman saanti uhkaa vaikeutua entisestään, kun ikärakenteen muutokset alkavat näkyä täydellä painollaan työmarkkinoilla. Monella alalla pelätään ajauduttavan ennen pitkää työvoimapulaan.
"Tätä ei koeta välttämättä kovinkaan kiinnostavaksi alaksi. Matalapalkka-ala ei ole trendikäs", myöntää toimitusjohtaja Antti Pietilä oululaisesta Meranti-siivouspalveluyrityksestä. Samanlaisen vastauksen saa myös monesta muusta alan yrityksestä.
Pietilä ennustaa, että yhä useammassa siivousalan yrityksessä joudutaan turvautumaan noin viiden vuoden kuluessa ulkomaisen työvoiman käyttöön.
Suomessa työikäisten väestön määrän on arvioitu supistuvan vuoden 2010 jälkeen suurten ikäluokkien ylittäessä 65 vuoden iän. Samalla työikäinen väestö vanhenee, kun työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat ovat entistä pienempiä.
"Selvää on, että ikärakenteen muutos aiheuttaa isoja muutoksia työmarkkinoilla, mutta sitä ei tiedä kukaan, miten kattava työvoimapula on edessä", sanoo asiantuntija Seppo Saukkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
EK:ssa arvioidaan, että rakenteelliset ongelmat lisääntyvät työmarkkinoilla lähivuosina. Rakenteellisilla ongelmilla tarkoitetaan sitä, että työvoima ja työpaikat eivät kohtaa toisiaan. Suomessa on iso työttömien armeija: joulukuun lopussa työvoimatoimistoissa oli noin 280 000 työtöntä työnhakijaa.
"Kun työttömyys on noinkin korkealla tasolla, omassa työvoimareservissä on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Mutta se ei riitä, kun mennään 5-10 vuotta eteenpäin. Sitten tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa, varmaankin tuhansia henkilöitä vuodessa", Saukkonen arvioi.
"Ei ulkomaisella työvoimalla voi paikata työvoiman tarvetta, jos työskentelyolosuhteet on viety äärimmilleen", huomauttaa työministeriön pääekonomisti Pekka Tiainen. Hänen mielestään maahanmuutto voi olla kestävä ratkaisu työelämän tekijäpulaan vain silloin, kun se täydentää hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
"Tulevaisuuttaan rakentavat nuoret eivät ole innostuneita aloista, joilta tietävät parin vuoden päästä saavansa lopputilin tai joilla työehdot on viety muuten alas", Tiainen muistuttaa.
Hänen mukaansa imagovamman ovat saaneet ainakin metalli-, kuljetus- ja siivousala. Myöskään hoitoala ei tunnu Suomessa houkuttelevalta, jos alan ammattilainen on päässyt nauttimaan esimerkiksi Norjassa tai Britanniassa maksetuista palkoista.
Työvoimapula ei kuitenkaan uhkaa Suomessa niin vääjäämättömästi kuin joidenkin kannanottojen perusteella voisi olettaa, Tiainen arvioi. Hänen mielestään hyödyntämättömiä mahdollisuuksia löytyy paitsi työntekijöiden uudelleenkoulutuksesta myös työelämän muusta kehittämisestä ja työajan uudelleen organisoinnista.
Takavuosina puhuttiin esimeriksi 6+6-mallista. Kuuden tunnin työvuorojen yleistyminen tyssäsi pelkoon yleisestä työajan lyhentämisestä. "Silti se saattaisi olla hyvä vaihtoehto sille, että oltaisiin kokonaan pois työelämästä."