Vaikka yrityksen omistajasta on tullut kasvoton, on työntekijä yhä ihminen. Näin ajattelee enemmistö Oulun ja Lapin läänin kansanedustajista. Heidän mielestään yritys ei myöskään voi väistää yhteiskunnallista vastuutaan.
Yhtä lailla kansanedustajien mielestä työntekijät ovat yrityksen vahvuus ja etu, ei vain tuotantotekijä, joka voidaan siirtää tarpeen vaatiessa syrjään.
Osa muistuttaa yrityksen pakosta elää tätä päivää: kansainväliseen kilpailuun on vastattava ja yritystoimintaa uudistettava. Tämä taas tietää usein työntekijöille kipeitä päätöksiä.
25 Oulun ja Lapin läänin kansanedustajista Kalevan yhteiskuntavastuuta koskeviin kysymyksiin vastasi määräaikaan mennessä 19.
Keskustelu yrityksien yhteiskuntavastuusta on noussut vahvasti esille UPM:n Voikkaan tehtaan lopettamispäätöksen myötä. Irtisanomiset ovat koskettaneet myös pohjoissuomalaisia viime kuukausina: Polar Electro, Filtronic, Scanfil... esimerkkejä riittää.
Ongelma ei ole suinkaan suomalainen, vaan viime torstaina myös Euroopan komissio otti osaa asiaan.
Komissio haluaa eurooppalaisen liittouman yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi. Päämääränä on tehdä Euroopasta esikuva yhteiskuntavastuun kantajana.
Peräkylä ei kiinnosta
Vasemmistoliiton Anne Huotari sanoo, että ennen irtisanottiin, kun meni huonosti. Nyt sitä vastoin pörssiyhtiöissä irtisanotaan, jotta kurssit nousisivat ja omistajat saisivat paremman tuoton sijoittamalleen pääomalle.
"Ei sijoittajaa kiinnosta, miten peräkylän työntekijöille tai aluetaloudelle käy. Eikä sijoittaja aina edes tiedä, miten hänen omistustaan käytetään päätöksenteossa."
Huotari kertoo, että pahimmassa tapauksessa suomalaiset eläkeyhtiöt sijoittavat työläisten eläkerahoja niin, että edesauttavat tuotannon siirtymistä pois Suomesta.
Vihreiden Erkki Pulliaisen mielestä yhteiskuntavastuuta olisi se, ettei pitkällä aikavälillä voittoa tuottava yritys erottaisi työntekijöitään laskusuhdanteissa, vaan varautuisi ohjaamaan henkilökuntaa niiden ajaksi huolto- ja muihin vastaaviin tehtäviin, jos heitä ei tuotannollisessa prosessissa juuri silloin tarvita.
"On väitetty, että alhaista erottamiskynnystä tarvitaan uusien toimijoiden houkuttelemiseksi maahan. Yhtälö ei ole kuitenkaan toiminut näin."
Tämän vuoksi irtisanomisen perusteita voidaan Pulliaisen mielestä hyvin tiukentaa. Hän muistuttaa, että Ranskassakin käydään yleislakkotasoista taistelua samasta asiasta samanlaisella asetelmalla.
Rahat palautuskuoreen
Kansanedustajat väläyttävät valtion tukien takaisinmaksua, jos yritys yhtäkkiä lähtee maasta. Näin myös SDP:n Maija Rask. Hän odottaa, että hallitus tekisi asiasta esityksen.
Rask muistuttaa ahneuden mittakaavasta: UPM:n voitto oli yli 280 miljoonaa euroa vuonna 2005. Hänen mielestään optioista pitäisi siirtää enemmän yritysten investointeihin ja työpaikkojen turvaamiseen.
Myös keskustan Tuomo Hännisen reseptiin kuuluu valtion tukien takaisinperintä, jos henkilöstöratkaisut tehdään tuloksen maksimoimiseksi jo esimerkiksi kolmen vuoden kuluessa tuen saamisesta.
Tapani Tölli (kesk.) muistuttaa yt-lain hyvistä puolista. Sen turvin on hänen mielestään useissa tapauksissa saatu puolitettua irtisanottujen määrä.
Tölli sanoo, että motivoitunut työntekijä on johtamisen suuri haaste. Kun työntekijä pystyy vaikuttamaan olosuhteisiin, työhön ja sen kehittämiseen, on hänen panoksensa aivan toisella tasolla kuin henkilöllä, jolla asiat eivät ole näin hyvin. "Ongelma työelämässä on nyt se, että omistus on kasvotonta", Tölli tietää. Hän kiittelee näinä hulluina työelämän aikoina muutosturvaa, joka on hieman pehmentänyt laskua.
Antti Rantakangas (kesk.) olisi valmis kehittämään muutosturvaa edelleen, ja Unto Valpas (vas.) uskoo yt-lain uudistamiseen.
Keskustan Inkeri Kerola katsoo tulevaisuuteen: kun työvoiman saatavuus vaikeutuu, niskan päälle pääsevät työntekijät. "Tämä vahvistaa työolojen paranemista."
Patruunoita ikävä
Vasemmistoliiton Martti Korhonen muistuttaa yrityksiä siitä, että yhteiskunta on tehnyt yrittämiselle edellytykset. Se on rakentanut esimerkiksi tiet ja tietoliikenteen, vedet tulee ja menee, ja yhteiskunta vastaa koulutusjärjestelmästä. "Yritys ei voi irrottautua vastuusta. On kertakaikkiaan suljettava se tie", Korhonen tykittää.
Korhonen sivaltaa myös valtiota. "Se huutaa vastuun perään, mutta voisi katsoa itse peiliin. Tiedän varmuudella, että valtiolla on tällä hetkellä 10 000-20 000 laitonta työsopimusta."
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvellä on melkein ikävä vanhoja patruuna-aikoja. Hän kertoo, kuinka monet pienyrittäjät valvovat unettomia öitä ja kantavat huolta yhtä lailla työntekijöistään kuin omasta puolestaan. "Yrityksissä, joissa omistajuus on kasvotonta ja etäällä, ei vastaava näe."
Mustajärvi kävi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan matkassa juuri Joensuussa Perloksessa. "Tehtaalle emme päässeet, se kertoo aika paljon asenteista."
Markku Kosken (kesk.) mielestä globalisaatiossa menetetyt työpaikat on Suomessa pystytty korvaamaan. "Työttömyys on alentunut ja työllisyysaste noussut."
Saman puolueen Tatja Karvonen muistuttaa, että Pohjois-Suomessa on useita yrityksiä, jotka ovat kantaneet ja kantavat vastuunsa sekä ovat erittäin sitoutuneita alueeseen ja alueen kehittämiseen.
Kyösti Karjula (kesk.) pitää yritysten yhteiskuntavastuusta puhumisen suurimpana ongelma siihen liittyvää syyllistävää latausta. "Muutostarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen on yritystoiminnassa välttämättömyys. Ne edellyttävät usein myös kipeitä päätöksiä", Karjula sanoo.
Kokoomuksen Esko Kurvinen ei usko, että yksikään menestykseen pyrkivä yritys pahansuopuuttaan kohtele työntekijöitään huonosti, koska se ei ole millään lailla yrityksen edun mukaista.
Ei mitään sosiaalityötä
Lyly Rajala (kok.) muistuttaa työntekijäpuolen yhteiskuntavastuusta. "Lakko-oikeus on kiistaton, mutta kuinka paljon työntekijäjärjestöt ottavat huomioon toimillaan aiheuttamiaan vaikeuksia esimerkiksi suomalaiselle vientiteollisuudelle", Rajala kysyy. Hän sanoo, että yritykset eivät toimi hyväntekeväisyysperiaatteella.
Keskustan Pekka Vilkunan mielestä yhteiskuntavastuu kuuluu toki yrityksille, mutta ne pystyvät kantamaan sitä vain tekemällä tulosta. "Sosiaalityö ei kertakaikkiaan ole yritysten työtä avoimessa maailmassa", hän kuittaa.