Yritykset tukevat liikuntaa entistä avokätisemmin, mutta liikunnan tarpeessa olevat eivät innostu. Näin voidaan tiivistää keskiviikkona julkaistun työpaikkaliikuntabarometrin keskeinen tulos.
Kuntoliikuntaliiton teettämän barometrin mukaan suurimmalla osalla työpaikoista tavoitteena on kyllä saada liikuntaa tarvitsevat liikkeelle. Hyvistä aikeista huolimatta vain viidenneksessä työpaikoista järjestetään toimintaa, jolla liikuntaa tarvitsevat yritetään saada liikkeelle.
"Käytännön tilanne työpaikoilla on nyt se, että tuetaan niitä, jotka liikkuisivat muutenkin", Kuntoliikuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Risto Suominen sanoo. Eniten tuetaan kuntosaliharrastusta, uintia ja pallopelejä.
Työterveyshuollosta tullut sairaanhoitoa
Keskimääräinen työntekijää kohti liikuntaan käytetty summa on lähes kaksinkertaistunut 143 euroon vuodessa. Liikunnan rahoituksen kasvaminen ei ole nostanut juurikaan liikkujien määrää. Vuonna 2002 työantajan tukemaan liikuntaan osallistui säännöllisesti 35 prosenttia henkilöstöstä, viime vuonna taas 39 prosenttia.
Suomisen mielestä varsin huolestuttavaa on myös se, että työterveyshuollosta ohjataan entistä harvemmin liikkumaan. Selvästi yli kolmasosassa barometriin vastanneista yrityksistä liikuntapalveluiden ja työterveyshuollon välillä ei ollut minkäänlaista yhteistyötä.
Yksi syy tähän voi olla se, että työterveyspalveluita on ulkoistettu paljon viime vuosina. Kun työpaikka on sopinut terveyspalveluista ulkopuolisen firman kanssa, on saatettu keskittyä turhan paljon sairaanhoitoon.
"Työpaikkojen pitäisi vaatia, että toimintaa painotetaan enemmän sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan", Suominen painottaa.
Barometrin perusteella työnantajat pitävät työpaikkaliikuntaa erityisesti työvireyden ylläpitäjänä. Hyviä liikuntapalveluita pidetään kuitenkin aiempaa enemmän myös imagon kohottajana. Noin kolmannes barometriin osallistuneista firmoista arvioi, että liikuntapalveluilla on suuri merkitys yrityskuvalle.