Reijo Kärkkäinen, Antero Rantala ja Heikki Rautio seisovat keskellä tyhjää ja viileää salia. Violetit verhot, siisti lattia, uutuuttaan loistavat seinälaudat ja tapetit - kaikki Lumijoen työväentalon salissa on uutta. Tai ei sentään ihan kaikki, nimittäin esiintymislavan perukoilta löytyy iäkäs kovaääninen. Eteisen seinälläkin on vielä paikallaan aivan alkuperäinen taulu, joka toivottaa tervetulleeksi Työnlinnan tansseihin.
Tänään ajan patinoima kyltti on taas ajankohtainen, sillä työväentalolla tanssitaan jälleen.
Kuuden miehen urakka
Kärkkäinen, Rantala ja Rautio ovat kunnostaneet työväentaloa kymmenisen vuotta, kuka vähemmän aikaa ja kuka hieman kauemminkin. Yhteensä talon kunnostaminen on vienyt peräti 15 vuotta, mutta ajan pituus lakkaa hämmästyttämästä heti, kun kuulee, minkä kokoisella porukalla urakka on tehty. Miten ne ovatkin tähän pystyneet?
"Kahdesta kuuteen miestä tätä on ollut tekemässä", kolmikko kertoo. Reijo Kärkkäisen mukaan taktiikkana on ollut "vähän päivässä, paljon viikossa".
Alkuaikoina kunnostustyötä tehtiin ehkä pari tuntia päivässä, myöhemmin siellä on vierähtänyt pitkiä rupeamia kerrallaan.
Miesten arvion mukaan paikoilleen on väännetty noin 15 000 ruuvia. Sisäkatto, lattia, seinät ja ikkunanpielet on kaikki tehty uusiksi. Alkuperäistä ulkoasua on pidetty arvossaan, ja niinpä esimerkiksi seinän yläosa on tapetoitu ja alaosa laudoitettu. Jotta ikkunanpielistä saatiin samanlaiset kuin ne ennen olivat, piti höylänteristäkin tehdä omanlaisensa.
Työväentalo rakennettiin vuonna 1947.
Heikki Rautio muistaa vielä, miten vireää talon toiminta 1950-luvun loppupuolella oli. Salissa pidettiin tansseja ja iltamia, ja olipa Rautio mukana siellä esiintyneessä teatteriporukassakin.
1960-luvulla työväentalolle sitten kävi niin kuin monelle muullekin maaseudun huvipaikalle: maaltamuutto ja huvivero saivat toiminnan hiljentymään.
Työväentalo toimitti Oulun osuuskaupan varaston virkaa 60-luvulta aina 80-luvun jälkimmäiselle puoliskolle asti. Sinä aikana muun muassa ovenpielet kärsivät ja salin lattia rikkoutui. Osuuskaupan myymälänhoitajan käskystä talo päätettiin viimein kunnostaa. Opetusministeriön avustuksen turvin työt aloitettiin keväällä 1989.
Kunnostustöiden alkaessa talo oli Kärkkäisen mukaan varsin surkeassa kunnossa. Täydelliseltä tuholta sen oli kuitenkin pelastanut 1960-luvulla laitettu vesikatto.
Nykyiseen kuntoonsa työväentalo saatiin viime joulun aikoihin Lumijoen vasemmistoliitto ry:n rahoituksen, valtionavun ja lukemattomien talkootyötuntien lopputuloksena.
Vielä paljon tehtävää
Kunnostajat eivät myönnä, että urakan päätyttyä olisi jotenkin haikea mieli. "Eivät täältä työt lopu niin kauan kuin yksikin hirsi on pystyssä", Kärkkäinen veistelee.
Miesten mukaan vesikatto pitäisi uusia, katto suoristaa, parkkipaikka tehdä, kuistit ja rappuset rakentaa. "Maalatakin pitää, mutta se on sitten ensi kesän hommia", Antero Rantala toteaa ulkoseiniä silmäillessään.
Kunnostettua työväentaloa aiotaan käyttää ainakin kokous- ja hääpaikkana. "Tanssejakin olisi tarkoitus järjestää, ja mitä vain keksitään", miehet pohtivat.
Lumijoki-päivien yhteydessä järjestettävä avajaisjuhla alkaa työväentalolla tänään kello 18.