Lääkäreiden lisä- ja liikakoulutus ei ole ratkaisu terveydenhuollon ongelmiin. Kohta joka 70. nuori koulutetaan lääkäriksi.
Mutta työnjakoa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, yksityisen hoidon ja työterveyden kanssa on syytä tarkentaa. Resursseja pitää siirtää perusterveydenhuoltoon ilman lääkäreiden kokonaismäärän lisäämistä.
Terveyskeskuksen rekrytointi paranee ja toiminta tehostuu vain siten, että lääkärit kokevat yleislääkärin työn mielekkääksi ja työn mitoitus on oikea. Sitoutuneet, potilaansa tuntevat lääkärit ja hoitajat parantavat kustannustehokkuutta ja hoidon laatua.
Pelkkä lääkäreiden määrän nostaminen ilman toiminnan muutoksia lisää lähetteitä erikoissairaanhoitoon ja ei-tarpeellisia tutkimuksia ja jopa turhia hoitoja. Lääkärit ja me hammaslääkärit osaamme kyllä itsemme työllistää menemällä ns. harmaalle lääketieteen alueelle. Onneksi Suomessa näin ei tapahdu samassa määrin kuin monessa muussa maassa.
Lääkäriliitto ja Aki Lindén ovat esittäneet, että terveyskeskukset tarvitsivat 1 000 uutta lääkäriä. Tämän kustannus ei ole 100 miljoonaa euroa vaan ennemminkin 250 miljoonaa, koska jokainen lääkäri tarvitsee 1–2 avustavaa henkilöä ja toimintatilat. Painopisteen muuttaminen alussa mainittujen tahojen välillä toki vähentää kuluja toisaalla.
Lääkäreiden lisääminen terveyskeskuksiin ei edes auta, elleivät toimintatavat muutu.
Omalääkärijärjestelmä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon portaan poisto, tilojen ja laitteiden monikäyttöisyys, kannustava palkkausjärjestelmä, kaikkien työntekijöiden urakierron ja ammatillisen kehittymisen turvaaminen, asiakasmaksujen porrastaminen hoidon vaikuttavuuden suhteen, käypä hoito -suositusten ja kiireettömän hoidon kriteerien hyödyntäminen, yhtenäiset ja joustavasti tietoa siirtävät sähköiset sairauskertomukset, digitaaliset asiointimahdollisuudet, laadukas koulutus ja oma kliininen tutkimus ja terveyden edistämisen huomioiminen kaikissa päätöksissä ovat muutamia esimerkkejä siitä, miten jo nykyisillä resursseilla saadaan vaikuttavuus nousemaan.
Vain isompi järjestäjä ja yksityisen palvelutuottajan ottaminen julkisen rinnalle, kuten sote-uudistuksessa toteutuu, mahdollistavat sen, että myös tulevaisuudessa rahat riittävät tasa-arvoiseen terveydenhuoltoon.
Kyösti Oikarinen
kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.)
poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.