Työn­ja­ko unohtui Te­hy-kiis­tas­sa

"Jos 1990-luvulla oli vaikeuksia estää työmarkkinajärjestöjä puuttumasta poliittiseen päätöksentekoon, työnjako näyttää nyt olevan vaikeaa toiseen suuntaan", Sitran yliasiamies Esko Aho (kesk.) kommentoi Kalevalle. Aho oli edellisen porvarihallituksen pääministerinä viisitoista vuotta sitten. Tuolloin vältyttiin täpärästi SAK:n uhkaamalta yleislakolta ja keskusteltiin kiivaasti keskustan ajamasta työreformista.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Esko Aho (vas.) ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen keskustelivat iltapalan jälkeen hallituksen ehdottomasta työttömyysturvan leikkauksesta ja budjettisäästöistä yleislakon välttämiseksi valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Seinällä Albert Edelfeltin maalaama taulu Lukeva pariisitar.
Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Esko Aho (vas.) ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen keskustelivat iltapalan jälkeen hallituksen ehdottomasta työttömyysturvan leikkauksesta ja budjettisäästöistä yleislakon välttämiseksi valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Seinällä Albert Edelfeltin maalaama taulu Lukeva pariisitar.

"Jos 1990-luvulla oli vaikeuksia estää työmarkkinajärjestöjä puuttumasta poliittiseen päätöksentekoon, työnjako näyttää nyt olevan vaikeaa toiseen suuntaan", Sitran yliasiamies Esko Aho (kesk.) kommentoi Kalevalle. Aho oli edellisen porvarihallituksen pääministerinä viisitoista vuotta sitten. Tuolloin vältyttiin täpärästi SAK:n uhkaamalta yleislakolta ja keskusteltiin kiivaasti keskustan ajamasta työreformista.

Aho korostaa, että työmarkkinajärjestöjen on saatava sopia työehdoista ja palkoista ilman, että näihin asioihin puututaan ulkopuolelta. Viime aikoina on hänen mukaansa ollut vaikeuksia huolehtia siitä, että työmarkkinajärjestöt saavat hoitaa ne tehtävät, jotka niille on annettu.

"Olen aina pitänyt selkeästä työnjaosta, jossa jokainen tietää, mikä on kenenkin vastuulla. Valtion ja kuntien on vastattava yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja valvottava veronmaksajien etua. Työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on sopia työehdoista ja palkoista", Aho muistuttaa.

Omalla pääministerikaudellaan Ahon ja hänen porvarihallituksensa ongelmana oli se, että päätöksiä oli vaikea tehdä, koska ne kytkettiin liian voimakkaasti mukaan työmarkkinakenttään ja rajankäynti oli epäselvä toiselta puolelta. "Nyt työnjako on epäselvä toiselta puolelta", Aho kritisoi hallituksen puuttumista hoitajien palkkakiistaan.



Jaossa hyvinvointia


Vaikka ay-liike ja porvarihallitus ovat jälleen napit vastakkain, Aho ei näe tilanteessa kauhean paljon yhteistä omaan pääministerikauteensa. Olosuhteet, joissa nyt toimitaan, ovat hyvin erilaiset. "Silloin jouduttiin sopeutumaan hyvin ahtaisiin taloudellisiin raameihin ja miettimään, kuinka taakka järkevästi jaetaan. Nyt keskustellaan siitä, kuinka suuri käytettävissä oleva taloudellinen liikkumavara on, ja ollaan jakamassa, jos nyt ei ihan olevaa, niin ainakin oletettua tulevaa hyvinvointia."

Aho uskoo positiivisesti, että Tehyn työtaistelu oli kaikille osapuolille hyvä koulu. Se toi paljon sellaista oppia, joka kannattaa panna huolellisesti muistiin tulevia vastaavia tilanteita varten.

Eri asia on sitten se, mitä pitää tehdä yhteiskunnalle välttämättömien toimien suhteen. Tehyn työtaistelun varalta säädetty potilasturvalaki saa Aholta ymmärrystä. "On selvää, ettei yhteiskunta voi ottaa sellaista riskiä, että sen perustoiminnot vaarantuisivat. On tiettyjä asioita, joiden pitää toimia, olipa työtaistelu päällä tai ei. Se on hankalaa työmarkkinakentän kannalta, mutta kuuluu yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin."

Aho sanoo katsoneensa asioita ulkopuolisen silmin. Hänestä oli johdonmukaista, että pidettiin huolta siitä, että ihmisten elämän ja hengen kannalta elintärkeät palvelut voitiin taata.

Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä ollaan Ahon mukaan kulkemassa selvästi kohti joustavampaa järjestelmää, jossa työn vaativuus, sen tuottavuus ja muut vastaavat seikat otetaan paremmin huomioon.

"Ilmeisesti tämänkin kiistan taustalla on sekin, että sairaanhoitajanimikkeen alla tehdään töitä hyvin erilaisissa tehtävissä niin vaatimustason kuin koulutuksen suhteen. Jatkossa hyvin vaativat tehtävät ja kova osaaminen on otettava paremmin huomioon palkoissa. Se ei ole vain ammattien välinen vaan aika paljon myös ammattien sisäinen kysymys."

Työelämä on Ahon mielestä muuttunut ja uudistunut, mutta tekemistä tällä alueella riittää edelleen. Hän toivoo, että rakenteet saadaan siihen kuntoon, että niillä pärjätään myös huonoina aikoina. "Hyvänä aikana on helppo pärjätä, olipa järjestelmä mikä tahansa, mutta kun tiukat ajat tulevat, niin järjestelmän todellinen suorituskyky testataan."



Uudistuksiin vauhtia


Jatkossa Sitran tuottavuutta parantavat terveydenhuoltomallit nousevat Ahon mukaan tärkeämmiksi. Nyt niihin pitää laittaa lisää vauhtia. Asiakkaan roolia on vahvistettava ja työn johtoa parannettava. "En väitä, etteikö siellä tehtäisi oikeita töitä, mutta tehdäänkö oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla? Se on iso haaste ja siinä on paljon tekemistä."

Uudistuksia on Ahon mielestä pakko tehdä, muuten suomalaista terveydenhuoltoa uhkaa todellinen kriisi. Kustannuspaineista on selvittävä jatkossa vähemmällä väellä ja tehokkaammin. "On helppo sanoa mielipidemittauksissa, että kyllä me maksamme mielellämme veroja, mutta kun tiukka paikka tulee, niitä rahoja ei ole olemassa."

Ilmoita asiavirheestä