Monet työntekijöiden arviointi- ja soveltuvuustestejä tekevät yritykset eivät osaa käsitellä tietoja lain mukaisesti. Esimerkiksi tarpeettomien tietojen tuhoamista laiminlyödään. Testattuja koskevat tiedot voivat jäädä pyörimään rekistereihin, mikä mahdollistaa niiden väärinkäytön.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio peräsi selvitystä tietosuojasta liki yhdeksältäkymmeneltä testejä tekevältä yhteisöltä, joista reilut kuusikymmentä vastasi. Vain 16 yhteisöä kuvasi, miten tietoja hävitetään. 34 ilmoitti, ettei tietoja hävitetä.
Aarnion mukaan kysely ei antanut vastausta siihen, käytetäänkö säilytettyjä tuloksia väärin. Epäilyksiä se kuitenkin herätti.
"Konsepti voi olla, että tehdäänpä testi ja myydään sama testitulos toiselle asiakkaalle. Tuolloin ensimmäinen asiakas maksaa ja toisesta kerrasta saadaan jo riihikuivaa rahaa", sanoo Aarnio.
Testattavan oikeusturvan kannalta on ongelmallista, jos toisessa yhteydessä tehtyä testiä käytetään muuhun työtehtävään, jossa vaatimukset ovat erilaiset.
"Sekä teettäjän että testaajayrityksen tehtävänä on huolehtia siitä, että testejä ei käytetä uudelleen ja ne eivät jää pöydille sivullisten luettaviksi, saati, että tuloksia levitettäisiin tietoisesti", painottaa Aarnio.
Muukin kelpaa kuin psykologi
Lain mukaan testatulla on oikeus tarkastaa omia rekisteröityjä tietojaan. 46 yhteisöä ilmoitti, että tarkastusoikeus toteutuu. Loput jättivät vastaamatta, mikä antaa viitteitä, ettei kaikki ole välttämättä tältäkään osin kunnossa. Sen sijaan arvioidun henkilön oikeus saada nähtäväksi häntä koskeva lausunto tuntui toimivan.
Aarnio painottaa testipalveluja myyvän yrityksen vastuuta tietosuoja-asioissa. Hänestä on huolestuttavaa, että lakia ei monissa yrityksissä tunneta kovin hyvin.
"Kyselyn sanoma on, että jos testejä tekevät konsulttiyritykset eivät osaa lainsäädäntöä, niin niillä on ongelma. Silloin teettäjäyritykset ennemmin tai myöhemmin äänestävät jaloillaan."
Aarnio ei kuitenkaan kaipaa auktoriteettia, joka jakaisi lupia testien tekoon kelvollisiksi todetuille yrityksille ja yhteisöille. Psykologiliitto on ohjeistanut omaa väkeään ja olisi halunnut ryhtyä valvomaan koko alaa. Aarnion mukaan sille ei kuitenkaan ole haluttu antaa monopolia.
"Monessa organisaatiossa on erittäin pätevät ja kokeneet henkilöstöhallinnan ammattilaiset, jotka pystyvät tuottamaan ihan samantasoisia palveluita kuin psykologit", Aarnio katsoo.
Säpinää selvityksestä
Tietosuojavaltuutetun kysely antoi osviittaa siitä, millaisia yrityksiä testausalalla toimii. Kirjo on laaja. Osa on yhden hengen yrityksiä. Monet eivät vastanneet kyselyyn, koska ne olivat jo ehtineet lopettaa toimintansa.
Aarnio uskoo, että jo pelkkä kyselyn tekeminen innostaa alan toimijoita kiinnittämään huomiota tietosuoja-asioihin.
"Tieto viranomaisten valvonnasta saa varmasti aikaan säpinää. Katsotaan, selvitetäänkö jatkossa lisää alan asioita", sanoo Aarnio.
Työntekijöiden testauksesta ei ole viime aikoina juuri kanneltu tietosuojavaltuutetulle. Toiminta näyttääkin menneen villeimmistä ajoista parempaan suuntaan.
Tietosuojavaltuutetun kyselyssä ei selvitelty testien sisältöä. Aarnion mukaan työelämän tietosuojalain merkityksen voi pelkistää niin, että netistä imuroidut pikatestit ovat kiellettyjä.
Aarnion selvityksen pontimena oli Suomen Kuvalehden artikkeli, jossa lehti kertoi saaneensa haltuunsa salaiseksi luokitellun henkilöarvioinnin. Selvityksen perusteella tietojen vuotaminen on harvinaista tai se ei ainakaan ollut tullut vastaajien tietoon. Tutkituissa paikoissa oli tehty poliisille tutkintapyyntö kahdesta epäillystä laittomuudesta, joista toinen oli Kuvalehden tapaus.