Työnhakija saa monilta tahoilta neuvoja ja ohjeita nykyaikaisen työnhaun saloihin. Kukahan neuvoisi ja ohjaisi rekrytoivia yrityksiä ja esimiehiä tekemään parempaa viestintää hakijoiden suuntaan?
Tällä hetkellä toimialasta ja sijainnista riippumatta yleinen ongelma on se, että kun hakija lähettää viimeisen päälle viilatun hakemuksen tavoittelemaansa työpaikkaan ja jää odottamaan vastausta, odottavan aika käy todella pitkäksi.
Pahimmassa tapauksessa hakija ei saa koskaan mitään vastausta, toiseksi pahimmassa tapauksessa yrityksestä tulee parin kolmen kuukauden päästä yleisluontoinen sähköpostiviesti ”Kiitos kiinnostuksestanne. Valitettavasti valinta ei tällä kertaa osunut sinuun.” Siinä kohtaa vastaus ei enää suuresti yllätä.
Kun ainakin vielä toistaiseksi työnhakija voi keskittyä työnhaussa määrän sijasta laatuun, hän lähettää hakemuksen sen takia, että on oikeasti kiinnostunut yrityksestä ja työtehtävästä – ei siksi, että vaadittu hakemusmäärä täyttyisi.
Tämän vuoksi hakuajan päätyttyä hän alkaa odottaa kuumeisesti tietoa, käykö kutsu haastatteluun.
Parin viikon jälkeen toivo alkaa hieman hiipua, mutta koska hakija haluaa uskoa myös ihmeisiin, hän seuraa vähintään toisella silmällä herkeämättä sähköpostia ja puhelinta vielä ainakin seuraavat pari viikkoa.
Avoimiin paikkoihin saapuu nykyään kymmeniä, jopa satoja hakemuksia. Ne varmasti tuntuvat rekrytoiville esimiehille yhdeltä suurelta massalta, mutta jokaisen hakemuksen takana on ihminen, joka odottaa tietoa, tärppäisikö tällä kertaa.
Tärkeintä on tieto, oli vastaus sitten mikä tahansa. Kun hakee todella kiinnostavaa työtä, ei vilkuile muita paikkoja, ja siksi on tärkeää tietää, milloin prosessi on omalta kohdalta ohi ja on ehkä aika vilkuilla taas muita paikkoja.
Työnhakijan suurin toive rekrytointia hoitaville henkilöille on siis saada tieto heti, kun haastatteluihin kutsuttavat hakijat on valittu – oli hakija valittujen joukossa tai ei.
Tai jos yritys haluaa pitää avoimena mahdollisuuden tehdä vielä lisävalintoja, tiedon rekrytointiprosessin valmistumisen takarajasta. Tällöin hakijan ei tarvitse turhaan odottaa, odottaa ja odottaa.
Joskus prosessi voi venyä kiireiden tai sairastapausten takia, mutta sen hakija ymmärtää täysin, kunhan vain saa tiedon asiasta.
Kaikki yrityksestä ulospäin näkyvä on markkinointia, myös rekrytointi. Senkin takia yritysten kannattaisi panostaa mahdollisimman hyvään ja tyylikkääseen tapaan hoitaa rekrytointia.
Ne kymmenet tai sadat hakijat voivat olla yrityksen nykyisiä tai potentiaalisia tulevia asiakkaita, ja rekrytointiprosessi jättää heille mielikuvan yrityksestä.
Ostopäätökset tehdään usein mielikuvien ja tunteiden perusteella, joten yrityksessä kannattaa miettiä, ilmoittaako kielteisestä vastauksesta haastattelukierroksen jälkeen henkilökohtaisella puhelinsoitolla vai kahta viikkoa luvattua ajankohtaa myöhemmin yleisluontoisella sähköpostiviestillä.
Ihminen hakemuksen takaa
Julkaisemme kirjoituksen
poikkeuksellisesti nimimerkillä.
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.