Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ihmettelee työnantajien nuivaa suhtautumista ammattiliittojen katkeruuteen syksyn irtisanomisaallossa.
"Sosiaalinen vastuu ei ole sittenkään elinkeinoelämässä juhlapuheiden tasolla. Vähintäänkin odottaisi, että työnantajat, omalla sopivaksi katsomallaan tavalla, tarttuisivat siihen ojennettuun käteen, jota palkansaajajärjestöt tarjoavat muutoksen hallitsemiseksi yhteistyössä", painotti Lipponen SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Työväen Akatemiassa keskiviikkona.
Lipposen mukaan työnantajien nuiva linja on sitäkin hämmästyttävämpi, kun hallitus jo omalla yritysveroratkaisullaan on ojentanut oman kätensä yrityksille. Lipponen muistutti, että yritykset ovat saamassa ilman vastinetta yli puoli miljardia euroa uusia voimavaroja.
"Yhteiskunta voi odottaa, että yritykset, joiden taseet ovat jo ennestään reippaasti vahvistuneet, joiden kannattavuus on kunnossa ja tuottavuus korkealla, alkaisivat nyt investoida, kun pääsevät osingonjakojuhlistaan."
Investointiaste on Lipposen mukaan liian alhaalla yritysten kuntoon nähden. "Kilpailukykymme ei kestä sitä, että korvaavatkin investoinnit jäävät miinukselle."
Kiinan nousu
hyväksi taloudelle
Lipponen muistutti vajaalle 60 puoluevaltuutetulle ja sosiaalidemokraattiselle ministeriryhmälle, että Suomi on edelleenkin talouskehityksessään EU:n huippumaa.
Kiinan nousu sekä määrällisesti että laadullisesti uudeksi talousmahdiksi pakottaa Lipposen mukaan Suomen ja Euroopan parantamaan maanosan kilpailukykyä uudella otteella.
"Suomi voi maailman kilpailukykyisimpänä maana tarjota tähän oman kokemuksensa. Olemme kuitenkin kansallisesti siinä tilanteessa, että meidän on juostava entistä kovempaa pysyäksemme kärjessä."
Kiinan nousu on Lipposen mukaan vain hyväksi maailmantaloudelle, joka tarvitsee talousvetureita, kun Yhdysvallat ja EU yskivät. "Se on hyväksi myös Suomelle, sillä me hyödymme korkean teknologian maana Kiinan kasvavien markkinoiden kysynnästä."
"Salcompin Kemijärven tehtaan lopettaminen on katkera esimerkki siitä, miten välttämätöntä olisi ennakoida muutos paremmin ja panostaa uusiin työpaikkoihin. Ennenkin on Suomessa oltu samassa tilanteessa. Metalliliitto lähti 1970-luvulla tutkimaan yhdessä työnantajien kanssa, mitä alan teollisuudessa voisi tehdä ja tuloksia on syntynyt", muistutti Lipponen.
Lipposen mukaan alueelliseen tasapainoon pitää panostaa tosissaan ja tehostaa koko maan kattavaa aluekeskuspolitiikkaa.
"Oulussa syntyneenä voisin innostua ministeri Hannes Mannisen (kesk.) esityksestä Oulun nostamisesta Suomen toiseksi pääkaupungiksi. Antaisin kuitenkin erityistunnustusta myös Oulun kaupungin omille toimille ja kaupunginjohtaja Kari Nenoselle kaupungin nostamisesta siihen asemaan, missä se nyt on. Oululla on jo sellainen teollinen ja kulttuurinen pohja, että sinne voidaan panostaa kasvuun monilla sektoreilla."
Lipponen painotti, että Oulu on ilman mutta Pohjois-Suomen taloudellinen ja henkinen keskus, jolla on valtakunnallista merkitystä. "Oululle pitää antaa tukea, jotta se voisi nousta omilla vahvuusaloillaan kansainväliseksi, globaaliksi keskukseksi. Alueita ei pidä panna kuitenkaan vastakkain, sillä esimerkiksi Itä-Suomessa on todella vakavia ongelmia. Hallituksen ja Sdp:n pitää katsoa aluepolitiikkaa ja voimavarojen jakamista tosissaan koko Suomen eduksi", evästi Lipponen puoluevaltuustoa.
Natoon ei ole
mitään kiirettä
Lipponen muistutti, että kenenkään ei pidä lähteä puolustusliitto Natoa koskevassa keskustelussa mielipidepoliisiksi ja leimaamaan osallistujia vuohiin ja lampaisiin. Hän toisti puoluevaltuustossa jo aiemmin esittämänsä retorisen kysymyksen: "Mitä vikaa Natossa on?"
"Nyt pitää rauhassa keskustella mitä hyötyä Suomelle Natosta olisi ja mikä on liittoutumattomuuden arvo Suomelle. Presidentti Martti Ahtisaari on arvioinut analyyttisesti Natoa, mutta se on jäänyt hyvin vähälle huomiolle.
Presidentti Mauno Koivisto on töksäyttänyt lyhyesti Natosta, mutta se on saanut paljon julkisuutta", arvioi Lipponen Suomen puolustuspoliittista keskustelua.
Lipponen ei suostu sanomaan mitään tarkkaa ajankohtaa, jolloin Suomen pitäisi päättää linjastaan Natoon. Voimme nyt Suomessa käydä vapaata keskustelua kaikista turvallisuuspoliittista vaihtoehdoista.
"Vapaassa maassa voi olla erilaisia käsityksiä Natostakin. Media ja poliitikot luokittelevat toisiaan, mutta minusta on hauskaa, että meillä on Natostakin erilaisia käsityksiä", Lipponen sanoi.