Elinkeinoelämän keskusliitto lähettää tylyt terveiset uusia palkankorotuksia odottaville palkansaajille. Nyt olisi syytä unohtaa toiveet ostovoiman kasvattamisesta ja keskittyä siihen, että se saadaan säilymään nykyisellään, paaluttaa EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.
"Kun kaikki muut mittarit ovat kääntyneet laskuun, niin meidän pitäisi ponnistella siihen, että voisimme ylläpitää nykyistä ostovoima jollain konstilla", hän sanoo STT:n haastattelussa.
Työnantajien EK on toistuvasti toitottanut, ettei mihinkään palkankorotuksiin ole nyt varaa. Inkeroista kauhistuttavat erityisesti kunta-alan ammattiliittojen puheet palkankorotuspaineista.
Ammattiliitot vahtaavat, että muun kuntaväen olisi saatava samanlaiset korotukset kuin hoitajille taannoisen Tehy-kiistan ratkaisussa sovittiin.
Inkeroinen muistuttaa toissa syksyn kiistan poikkeuksellisuudesta; kyseessä oli työmarkkinahistoriamme suurin selkkaus.
"Ei todellakaan ole kestävää ajatella, että sen jälkeen kun talous on romahtanut ympäriltä, ne korotukset siirrettäisiin koko kuntasektorille. Kuka ne maksaisi?"
Inkeroinen tosin kysyy, olisiko hoitajienkin korotuksia vielä mietittävä uudelleen.
Missä kriisitietoisuus
EK kehottaa varautumaan palkkakulujen leikkauksiin. Niitä tarvitaan, jos yrityksiä kaatuu kasapäin ja työttömyys ryöpsähtää nousuun.
"Vielä emme olla siinä tilanteessa, mutta voi olla, että kohta olemme", Inkeroinen sanoo.
Yrityksissä on jo tehtykin kriisisopimuksia, joissa on sovittu esimerkiksi työaikajärjestelyistä tai lomarahojen vaihdosta vapaaseen.
Sama kriisitietoisuus olisi siirrettävä ammattiliittoihin, jotka EK:n silmin eivät näytä ymmärtävän tilanteen vakavuutta: vientiteollisuutta runteleva kriisi leviää väistämättä myös palveluihin ja julkiselle sektorille. Palkkaratkaisuilla olisi tuettava työpaikkojen säilymistä.
"Vastuullinen ammattiyhdistysliike signaloisi omalle kentälleen, että nyt ei todellakaan ole palkankorotusten aika, vaan ihan muuntyyppisten ratkaisujen."
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) väläyttikin äskettäin valmiuttaan keskustella jopa palkankorotusten nollalinjasta. Vastaanotto oli tyly, kun keskusjärjestön omatkin liitot irtisanoutuivat pikapikaa näistä puheista.
"Hän teki erinomaisen rohkean teon sanomalla, mitä on edessä", Inkeroinen kiittää.
Palkkapaineita tosin tulee ulkomailtakin. Saksan terästeollisuuteen solmittiin juuri 1,5-vuotinen sopimus, joka toi huhtikuun alkuun 350 euron kertapotin ja ensi vuoden alkuun 2 prosentin korotukset. Virheitä osataan tehdä muuallakin, Inkeroinen kuittaa.
Vanhasta vauhdista
EK ynnää, että palkkojen nollaratkaisukaan ei pysäyttäisi ansiotason kasvua ensi vuonna. Ansiot nousevat EK:n toimialoilla vanhojen palkkaratkaisujen vauhdittamina keskimäärin 2,5 prosenttia, vaikka uusia korotuksia ei tulisikaan.
Myös työnantajien sosiaaliturvamaksut ovat Inkeroisen mukaan kasvussa, vaikka äskettäin sovittiin työnantajien Kela-maksun poistamisesta. Nousua arvioidaan kertyvän ensi vuonna puolisen prosenttia, kun työeläkemaksut ja oletettavasti myös työttömyysvakuutusmaksut kallistuvat.