Työnantajat arvostelevat ammattiliittoja vastuuttomasta lakkoaseen käytöstä.
Ne katsovat, että liitot turvautuvat jatkuvasti yhä herkemmin laittomiin lakkoihin käyttämällä tekosyynä yt-neuvotteluja. Takana epäillään olevan lähinnä järjestöpoliittisia syitä.
Työnantajajärjestöjen mielestä henkilöstön irtisanomiset johtuvat yritysten ongelmista, eikä lakkoilu tuo lisää työpaikkoja.
Yt-neuvottelujen yhteydessä järjestettyjen lakkojen määrä on viime aikoina lisääntynyt etenkin satamissa. Auto- ja kuljetusalojen työntekijäliitto AKT:n jäsenet ovat tämän vuoden puolella järjestäneet viisi lakkoa.
Painostustoimiin on usein turvautunut STTK:laisia toimihenkilöitä edustava Pro. Viime viikolla viiden päivän lakko kohdistui TeliaSoneraan.
Viime vuonna Pro:n edeltäjä tuomittiin DNA-konsernin painostustoimista 11 kertaa.
Palvelualojen työnantajat PALTAn varatoimitusjohtaja Harri Hietala sanoo, että laittomista lakoista on tullut tapa. Syynä on se, että nykyiset säädökset eivät niitä rajoita.
Yhdestä työtaistelusta voi työtuomioistuimessa saada sakkoa enintään 28?300 euroa.
"Vahingot voivat kuitenkin olla mitä tahansa, ja ne voivat kohdistua mihin tahansa, kuten yrityksen sopimuskumppaneihin ja asiakkaisiin."
Hietalan mukaan joillakin liitoilla on varaa maksaa tällaisia sakkoja jatkuvasti.
"Sen sijaan jos yritys tekee yt-neuvotteluissa virheen, se voi joutua maksamaan jokaiselle työntekijälle yli 30?000 euroa. Irtisanotuille voidaan joutua maksamaan 24 kuukauden palkka."
Lakkoilu on halpaa
Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutrun mukaan pelkästään maaliskuun kaksi lakkoa ovat aiheuttaneet Finnstevelle 900?000 euron liikevaihdon menetykset ja lisänneet riskiä menettää asiakkaita.
"Maksimaalinen 28?300 euron hyvityssakko merkitsisi 50--60 sentin suuruista summaa jokaista AKT:n jäsentä kohti."
Mutru pitää selvänä, että lakot eivät ole olleet spontaaneja mielenilmauksia vaan etukäteen suunniteltuja.