Helsinki Paperialan lukkiutunut neuvottelutilanne johtuu osittain siitä, että aiemmin työnantajapuoli on antanut aina lopulta periksi. "Työnantajaa ei ole vielä uskottu", Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen tunnusta.
"Työnantajat voivat katsoa peiliin. Tuotantoa on aiemmin pystytty kasvattamaan uusinvestoinneilla. Hyvinvointia on pystytty jakamaan reippaasti. Metsäteollisuuden työntekijät ovat pärjänneet tässä yhteiskunnassa jo pitempään hyvin", Poranen pohdiskelee.
"Jos haluamme pitemmällä tähtäimellä säilyttää suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn, meillä ei ole varaa jakaa minkäänlaista ylimääräistä. Liikkeenjohdon liikkumatila ei ole enää niin väljä."
Terästehtaissa ei
juhlapyhäseisokkeja
Poranen ei hätkähdä valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) lausunnosta, että paperitehtaat pysäyttänyt kiista uhkaa hyvässä urassa olevaa talouskehitystä. Hän kehottaa katsomaan asiaa myös toisesta vinkkelistä.
"Suomen talous- ja työllisyyskehitys hyötyy pitemmällä tähtäimellä, mikäli sekä pakolliset joulu- ja juhannusseisokit että alihankinnan käytön rajoitukset poistetaan paperiteollisuudesta. Jos metsäteollisuuden kilpailukyky paranee, niin se tarkoittaa tuotantomäärän nostamista ja mahdollistaa heikommassa asemassa olevien tehtaiden uudistamista."
Poranen muistuttaa, että terästehtaissa kuten Rautaruukissa ja Outokummussa ei ole juhlapyhäseisokkeja eikä samanlaisia rajoitteita ulkopuolisen työn käytölle.
Osapuolet tekevät
laiskanläksyjä
Valtakunnansovittelija Juhani Salonius määräsi keskiviikkona paperikiistan osapuolet tekemään kotiläksyjä. Sovittelu jatkuu ensi maanantaina.
Kuukausia jumissa olleissa työehtosopimusneuvotteluissa eletään herkkää vaihetta. Timo Porasen oli määrä torstaina lentää Kanadaan paperiteollisuuden kansainväliseen kokoukseen, mutta matka peruuntui.
"Vaikka tietoliikenneyhteydet toimivat, niin olisin menettänyt kosketuksen tilanteeseen." Poranen ei itse istu neuvottelupöydässä, vaan tehtävä on delegoitu järjestön työmarkkinajohtajalle Arto Tähtiselle.
Metsäteollisuus ei halunnut lykätä kiistoja syksyyn. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) markkinoi viime viikolla "välirauhaa", aikalisän ottamista. "Miten niitä olisi myöhemmin helpompi ratkaista", Poranen ihmettelee.
Työnantaja on esittänyt, että seisokkien poistamisesta maksettaisiin jokaiselle paperityöntekijälle 1 600 euroa vuositasolla. Lisäksi jokainen saisi kuusi vuorovapaata. Paperiliitto ei ole aikonut esitystä niellä. Se vaatii työajan lyhentämistä.
Työantajalle ei ole avautunut täysin työntekijäpuolen konkreettiset tavoitteet.
Timo Porasen mukaan Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen on väläyttänyt jossakin vaiheessa kuudennen vuoron perustamista tehtaisiin.
"Se johtaisi siihen, että vuositasolla työntekijää kohden työaika lyhentyisi lähes 160 tuntia", toimitusjohtaja Poranen viittaa tehtyihin laskelmiin. Paperiliitto on julkisuudessa ehtinyt kiistämään työajan neljän viikon lyhennysvaatimuksen.
Poranen arvelee, että kiistämisen taustalla oli kansalaisten kauhistunut reaktio. "Se tuntuu varmasti maallikostakin kovalta." Hän kiistää, että työsululla yritettäisiin nostaa paperin hintaa. "Työsulku oli puolustuksellinen keino. Sitä ennen ylityökielto ja lakot aiheuttivat koneiden alasajoja, jolloin toiminta kävi mahdottomaksi. Koneiden rikkoutumisvaara kasvaa ja jätevesipuhdistamot eivät toimineet. Työnantajalla ei ole muuta laillista keinoa."