Oulu Syksyisen ohukainen järven jää liittyy oleellisesti Pohjois-Suomen suurimman viihdelaitoksen Oulun Kärppien toimitusjohtajan Juha Junnon uran alkuun.
Jätkät ovat menneet ja kolanneet pyrylunta Haapaveden Rautionrannasta. Alle puolessa tunnissa Kirkkojärven jäälle on saatu hahmoteltua kiekkokaukalon muoto.
Haapaveden Urheilijoiden kolmosdivisioonan edustusjoukkue istahtaa rantatöyräälle ja laittaa luistimet jalkaansa, ottaa mailat ja ponkaisee narskuen liikkeelle. Railosta pulppuaa areenalle vettä.
Pikkupojat katsovat sivusta ja ihailevat. Suosikkipelaajat näyttävät olevan mahtavassa iskussa jo näin marraskuussa. Tuostakin hyökkäyksestä tulisi varma maali, jos sellaiset olisi pystyssä.
Rantaan on muutama sata metriä Junnon kotitalolta, jonka pihapiirissä perheellä on leipomo. Matalapaine puskee pelaajien sieraimiin paistettua leipää.
Keskushyökkääjä Juha Junno muistelee, että nykymittapuun mukaan ankeat kiekkokokemukset toivat sammumattoman intohimon lajiin.
"On se antanut perspektiiviä. Mahtavista olosuhteista en ole päässyt ponnistamaan, mutta hauskaa se oli."
Koulun kaukalon reunalle pysäköity leipomon Hanomag Henschel -pakettiauto tiedotti haapavetisille vuosikaudet, että kohta alkaa sarjaottelu. Junnon veljekset ovat jo paikalla.
Jääkiekko ei ole tälle 49-vuotiaalle työtä, vaan elämäntapa. Sillä vitamiinilla hän jaksaa.
Junno on johtanut 11 vuotta Kärppiä ja sitä ennen kuopiolaista KalPaa. Muikunnäköisiä savolaisia hän myös hetken valmensi, vieläpä menestyksekkäästi - vaikka empi kauan tohtiako ryhtyä liigajoukkueen käskijäksi.
"Istuin sohvalla ja mietin ja mietin. Sitten vaimo sanoi, että sen kun rupeat, kun kerran mielesi noin tekee."
Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen puhui hänet Ouluun 1996. Junnolle paluu Pohjois-Pohjanmaalle oli helppo.
"Minulle Kärpät on oma joukkue. Ajelin usein Haapavedeltä katsomaan matseja Kärppien pelatessa vielä ulkojäillä."
Paluu oli myös haastava. Korpiharhaillut joukkue piti nostaa valtakunnan korkeimpaan sarjaan.
"Päivän 11. 4. 2000 muistan aina, liiganousu. Se oli monen ihmisen yhteistyön tulos."
Kärpät tarjoaa yleisölle viihdettä ja sykähdyttäviä hetkiä jäähallissa ja televisiossa. Junno näkee Kärpät elämysteollisuutena, jolla on juuret draamassa.
"Teatteria se on, kun pelaajat liikkuvat tietyn käsikirjoituksen mukaan jäällä."
Kärpät on tehnyt parisen vuotta yhteistyötä Oulun kaupunginteatterin kanssa. Pelaajat ovat katsoneet teatteria, näyttelijät kiekkoa. Sitten on tavattu ja tulkittu.
"En näe esimerkiksi urheilua ja kulttuuria vastakkaisina. Kulttuuri on ihmisille tärkeätä ja eräs osa sitä on urheilu, liikuntakulttuuri. Hölmöintä on pistää ne vastakkain."
Iskulauseen mukaan Kärpät on koko Pohjois-Suomen joukkue. Junno kuuluu tuon lauseen suurimpiin vaalijoihin. Lause on kulunut mutta totta.
Oululaisjoukkue on liukunut aallonharjalla monta vuotta. Salaisuus on kova työ ja jatkuva uudistuminen.
"On selvä, että heikompia vuosia on tulossa sekä urheilullisesti että taloudellisesti, ja niihin on varauduttava. Urheilu on aaltoliikettä."
Junno sanoo olevansa Kärppien palveluksessa niin kauan kuin pystyy seuraa auttamaan. Ikuisena työpaikkana hän ei Kärppiä pidä.
"Voisin kuvitella olevani muunkin yrityksen töissä. Olenhan minä ollut opettajana, valmentajana, kouluttajana..."
Äsken Kärpät osti siivun tshekkiläisestä Jindrichuv Hradecin pikkuseurasta.
Joukkue on aloittanut Junnolle tutulla tavalla: jätkät ovat menneet ja auranneet Vajgar-järven jäälle kaukalon muotoisen hahmon.