Oulu Palkansaajien tuloverotusta rukataan enemmän kuin mitä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) julkisuudessa aiemmin esittämien lausuntojen perusteella oli lupa odottaa. Ennen keskiviikkoista tiedotustilaisuutta Katainen lupaili palkansaajien tuloveroihin "vain inflaatiotarkistuksia".
Keskiviikkona koettiinkin pieni yllätys, kun valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa työn verotusta kevennetään inflaatiotarkistuksen lisäksi noin 330 miljoonalla eurolla. Käytännössä tällä päästään siihen, että verotus ei kiristy, vaan palkansaajien verotus pysyy ennallaan ensi vuonna.
"Esitys oli odotettua parempi. Tuloverojen kahden prosentin inflaatiotarkistuksen lisäksi siinä kompensoidaan 330 miljoonalla eurolla ansiotason nousua ja tel-maksun nousua. Se oli varsin myönteinen asia. Tämä johtaa siihen, ettei tuloverotus kiristy, mikä on mielestäni minimivaatimus", sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja, oikeustieteen tohtori Pauli K. Mattila.
Mattilan mielestä tärkeintä, mitä Suomessa pitäisi tehdä, on nimenomaan työn verotuksen aito keventäminen. Muita verotuksen erityisiä kevennystarpeita ei Mattilan mielestä tällä hetkellä ole.
"Näkisin, että marginaaliverotus on suurin ongelma Suomen tuloverotuksessa. Olisin tehnyt pienet marginaaliverotarkistuksetkin, kuten viime vaalikauden ajan on vuosittain tehty, mutta suhdannepoliittisesti jossain määrin ymmärrän tätäkin ratkaisua."
Marginaaliverojen leikkaaminen lisäisi Mattilan mukaan työnteon kannustavuutta, kun lisäansiosta menevä vero laskisi.
"Marginaaliverohan on Suomessa pienituloisillakin yli Euroopan keskitason", Mattila muistuttaa.
Nykyisessä talouden korkeasuhdanteessa ei voida liikkeitä tehdä kuitenkaan kovin ripeästi.
"Suhdannepoliittisesti ei pidä myöskään kiristää verotusta", Mattila toteaa.
Perintön kevennyksiä Pauli K. Mattila pitää "pieninä peanutseina", käytännön vaikutuksiltaan vähäisinä. Perintövero alenee ensi vuoden alusta siten, että perinnöt ovat verottomia 20 000 euroon saakka.
Suomessa pienten perintöjen verotus on ollut kansainvälisessä vertailussa tiukkaa. Nykyisin Suomessa verotettavan saannon alaraja on 3 400 euroa, kun se on yleensä vähintään kymmenkertainen muissa Länsi-Euroopan maissa.
Siinä mielessä alarajan nostoa voidaan pitää tervetulleena, Mattila sanoo.
"Koska se ei ole suhdannepoliittinen toimi, se onkin syytä tehdä mahdollisimman nopeasti", Mattila lausuu.
Ensi vuonna 13 000-31 000 euroa eläkettä saavien verotus kevenee palkansaajien verotuksen tasolle. Mattilan mukaan veronkevennyksestä hyötyvät eniten "aika isojen eläkkeiden saajat".
Samoin kuin perintöveron kevennys, eläkkeiden verotuksen keveneminen voidaan nähdä "rakenteelliseksi" toimenpiteeksi, jolla ei ole varsinaista suhdannepoliittista ulottuvuutta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen tulkitsee, että eläkkeiden veronkevennyksessä on poliittisen päätöksenteon näkökulmasta kyse pikemmin olemassa olleen epäkohdan korjaamisesta - mutta voisi senkin ajoitusta silti miettiä, hän huomauttaa.
Eläkkeensaajien verotuskysymyksessä poliittinen ajattelu ja viisas kansantaloudellinen ajattelu ovat ajautuneet ristiin, Mattila katsoo.
"Hallitus on tämän luvannut. Kansantaloudellisesti se ei ole järkevää, vaan se olisi pitänyt lykätä mahdollisimman pitkään", Mattila sanoo.
200 miljoonan euron potti pitäisi Mattilan mielestä käyttää mieluummin työnteon kannustavuuteen ja työllisyyden edistämiseen - tavallaanhan veronkevennys suosii eläkkeelle jäämistä.