Suuri kuilu EU:n nykyisten ja tulevien jäsenmaiden palkkakustannuksissa on monilta osin hämäävä. EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan työtunti EU:ssa maksoi vuonna 2000 työantajalle keskimäärin runsaat 22 euroa. Summassa ovat mukana palkat sekä sosiaali- ja muut sivukulut. EU:n tulevissa jäsenmaissa työtunti maksoi alle kuudesosan, keskimäärin 3,47 euroa. On kuitenkin muistettava myös tuottavuuden erot nykyisten ja tulevien jäsenmaiden välillä.
Palkkakulut Suomessa osuvat EU:n keskiarvoon. Työtunti maksoi täällä vuonna 2000 keskimäärin 22,13 euroa, Itämeren eteläpuolella Virossa 3,03 euroa ja Puolassa 4,48 euroa.
Kokonaan toisenlaiselta vertailu alkaa näyttää, kun tarkastellaan työn kannattavuutta. Teollisuustuotannon kannattavuuteen verrattuna työ oli vuonna 2000 Suomessa halvinta. Täällä vain 51 prosenttia valmisteiden arvosta tuli työvoimakuluista. Keskiarvo EU.ssa oli 68 prosenttia. Virossakin työvoimakulut kohosivat 64 prosenttiin tuotteiden arvosta. Saksassa ne olivat peräti 76 prosenttia.
TT pitää vuotta 2000 poikkeuksellisena, koska Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kannattavuus oli tuolloin huipussaan. Suomen vahvuudet eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Suomalainen työvoima on poikkeuksellisen hyvin koulutettua ja osaavaa. Täällä kannattaa tehdä pitkälle jalostettuja tuotteita ja vaativaa suunnittelua.
Edes pitkähköt lomat tai lukuisat vapaapäivät eivät toistaiseksi uhkaa Suomen menestystä, kunhan tulevissa ratkaisuissa pidetään kieli keskellä suuta. Nykyisissä EU-maissa tehdään keskimäärin 143 työtuntia kuukaudessa, Suomessa 138. Tanskassa työskennellään likimain saman verran, 139 tuntia, ja Ruotsissa 140 tuntia kuukaudessa.
EU:n lyhimmät työajat ovat Ranskassa, 134 tuntia kuukaudessa. Pisimmät ne ovat Irlannissa, 160 tuntia, ja Britanniassa 155 tuntia kuukaudessa. Niissä tuntimäärät ovat jopa suurempia kuin tulevissa EU-maissa, joissa työskennellään keskimäärin 150 tuntia kuukaudessa.
Uusien EU-maiden työntekijät alkavat varmasti vaatia samantapaisia etuja kuin on nykyisissä EU-maissa. Rinnan vaatimusten toteutumisen myötä niissä joudutaan ankaralle tuotannon tehostuskuurille.
Nykyisten jäsenmaiden kansalaiset voivatkin ottaa EU:n laajenemisen rauhallisesti. Suomessakin on vain huolehdittava siitä, että koulutuksen ja osaamisen taso pysyy korkealla. Silloin suomalaisyritykset voivat myös vastaisuudessa tehdä tuotteita kannattavasti.