Vuonna 1985 Suomessa oli yli 9 000 konekirjoittajaa. Tänä päivänä kyseistä työtehtävää ei käytännössä enää ole. Teknologia on kehittynyt siten, että kirjoituskoneet ovat hävinneet kodeista ja toimistoista.
Tämä on esimerkki teknologian vaikutuksesta työtehtäviin. Teknologinen kehitys on sekä synnyttänyt että lopettanut paljon työtehtäviä viimeisen sadan vuoden aikana. Tänä aikana kokonaistyöllisyys ei ole laskenut, mutta tehty työ on muuttunut paljon.
Juuri nyt emme elä erityisen voimakkaan murroksen aikaa. Suomessa suurimmat muutokset nähtiin 60- ja 70-luvuilla. Tällöin kokonaiset ikäluokat etsivät uudet työt, kun maaseudulta muutettiin kaupunkeihin. Näihin vuosikymmeniin nähden viimeisten vuosien muutokset ovat olleet varsin rajattuja.
Tällä hetkellä työn muutoksesta puhuttaessa keskustelussa vilahtelee paljon muotisanoja. Osa näistä kuvaa kuitenkin varsin heikosti todellista työmarkkinoiden muutosta. Tilastot ovat vielä selvästi tylsempiä kuin puheet.
Hyvä esimerkki on alustatalouden vaikutuksen arviointi. Alustatalous tarkoittaa talouden osa-aluetta, jossa yritys tarjoaa alustan, yleensä internetin avustuksella, jonka yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tuotteita tai palveluita. Digitaalisen alustan kautta voidaan jakaa esimerkiksi kertaluonteisia töitä ihmisille. Perinteisten taksien kanssa kilpaileva Uber on tästä ehkä tunnetuin esimerkiksi maailmalla.
Alustatalous on tuonut osalle ihmisistä joustavan väylän tehdä työtä. Tilastollisesti sen merkitys kotitalouksien työstä on kuitenkin vielä pieni eikä erityisesti kasvussa. Yhdysvalloissa Uberin kaltaisen alustat toimivat yleensä täydentävänä työnä tilanteessa, jossa varsinaisen päätyön palkka ei riitä tai aikaa riittää lisäansaintaan. Ihmiset kuitenkin valitsevat säännöllisen, ennustettavan työn, jos mahdollista.
Teknologia kuitenkin kehittyy edelleen. Käytännössä tämä tarkoittaa automatisaation etenemistä, kun ohjelmistot kehittyvät älykkäämmäksi, sensorit yleistyvät ja ohjelmistot voivat käsitellä entistä isompia datamassoja. Digitalisaatio etenee edelleen työpaikoilla.
Vaikutuksia arvioitaessa nyrkkisääntö näyttäisi olevan, että isoimpia muutoksia odotetaan tapahtuvat niillä toimialoilla, joissa muutoksia on jo tapahtunut aikaisemminkin.
Hyvä esimerkki on pankkisektori. Pankit eivät tuota fyysistä palvelua ja tuotetta. Tämä on mahdollistanut prosessien automatisoinnin jo usean vuosikymmenen ajan. Asiakkaita on ohjattu etenkin nettipohjaisiin itsepalvelukanaviin ja konttoriverkostoa on pienennetty. Pankkitoimihenkilöiden määrä on vähentynyt jo pitkään.
Pankit puhuvat tänäänkin tulevista digitalisaation tuomista isoista muutoksista. Nyt puhutaan paljon taustalla olevien prosessien ja IT-järjestelmien lisätehostamisesta.
Toinen esimerkki on teollisuus. Hyvin palkattu teollisuustyötekijä on ollut jo pitkään uhanalainen laji. Teollisuustuotannon tuottavuus on noussut jatkuvasti selvästi palvelualoja nopeammin. Teollisuudessa tuotettujen hyödykkeiden määrä kasvaa, vaikka työntekijöiden määrä voi laskea. Jatkuvan tuottavuuskehityksen seurauksena teollisuudessa työskentelevien osuus työllisistä on tullut tasaisesti alas jo usean vuosikymmenen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut peräti 100 000 työpaikkaa. Tähän vaikutti teknologiaa enemmän kuitenkin heikentynyt kilpailukyky ja alhainen viennin kasvu.
Mistä työpaikkojen kasvu tulevaisuudessa tulee? Yhdysvalloissa työvoimaviranomainen tekee säännöllisesti arvioita työmarkkinoiden muutoksista pitkällä aikavälillä. Tuorein arvio, joka ulottuu vuoteen 2026 asti, antaa selkeän viestin. Tutkijat odottavat, että yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy palveluihin. Peräti yksi kolmasosa uusista työpaikoista syntyisi terveys- ja hoivasektorille. Tulevaisuus on siis palveluiden.
Palvelujen suhteellista kasvua tukevat useat asiat. Etenkin sairaanhoidossa ja hoivapalveluissa perinteistä ihmisen läsnäoloa ja kohtaamista on ollut hyvin vaikea korvata. Menee vielä vuosikymmeniä ennen kuin robotit korvaavat vanhusten hoidon hoitotyöntekijät. Voi olla hyvinkin, että tämä ei tapahdu meidän elinaikanamme. On helppo ennustaa, että vanhenevan Suomen hoito vie entistä enemmän resurssejamme.
Elintasomme nousu tukee myös palveluiden kasvua. Meillä on varaa käyttää henkilökohtaisia palveluita aikaisempaa enemmän. Samalla syntyy uusia palvelutehtäviä. Tänä päivänä Suomessa työskentelee enemmän ihmisiä henkilökohtaisina kuntovalmentajina kuin koskaan aikaisemmin. Kaksikymmentä vuotta sitten tavallinen suomalainen ei tiennyt mitä personal trainer oikein tarkoittaa. Vaikka tämä ei välttämättä tunnu siltä, se kuitenkin kertoo elintasomme noususta.
Risto Varma on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.