Helsinki Työvoimatoimistojen työntekijöiden jalkautuminen kentälle"työn metsästykseen", eli vierailulle yrityksiin, ovat osoittautuneet tuloksellisiksi. Työtä on löydetty varsin suurelle joukolle työttömiä.
Varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole tarkkaa tietoa työvoimatoimistojen palveluista ja monien kiireiden vuoksi uuden työvoiman palkkamaista on saatettu siirtää. Siihen on ryhdytty vasta työvoimatoimiston tarjotessa palvelujaan.
Näin todettiin Työministeriön tiistaina eduskunnassa järjestämässä tilaisuudessa, jossa tarkasteltiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun TE-keskusten alueiden työllisyystilannetta ja -hankkeita.
Puhetta tilaisuudessa, johon osallistui Oulun läänin alueen kansanedustajia, johti työministeri Tarja Filatov (sd.). TE-keskusten työllistämishankkeita ja saavutettuja tuloksia olivat esittelemässä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta työvoimaosaston päällikkö Maire Mäki ja Kainuun TE-keskuksen työvoimaosaston päällikkö Vesa Kautto.
Alueen kansanedustajat toivoivat työministeriöltä erityistoimia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Huolta kannettiin myös yrittäjyyden edistämisestä ja työttömien itsensä työllistämisponnisteluista.
Työhallinnolta odotetaan työllistämistoimien entistä suurempaa alueellista painottamista. Ongelmat muuttotappioalueilla ovat aivan toiset kuin ruuhka-Suomessa, pohjoisen kansanedustajat korostivat.
Työministeri Filatovin mukaan pohjoisen työvoimatoimistoilla on alueellista liikkumavaraa varsin paljon ja työllistämisvaroja on käytettävissä työtöntä kohden kaksinkertainen määrä muuhun maahan verrattuna.
Työllisyyskehitys on molempien TE-keskusten alueella ollut viime kuukausina myönteistä. Pohjois-Pohjanmaalla it-alan taantuma käänsi työttömyyden kasvuun viime vuonna. Kehitys kuitenkin pysähtyi alkuvuonna ja huhtikuussa se lähti selvästi parempaan suuntaan.
Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllisten määrä kasvoi 1 200 hengellä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, Maire Mäki kertoi.
Tilanne on heikompi nuorten alle 25-vuotiaiden kohdalla, heidän työttömyytensä lisääntyi edelleen hieman. Nuorten osuus työttömistä oli Pohjois-Pohjanmaalla 15,7 prosenttia, kun se koko maassa on 11,7 prosenttia.
Korkeaan nuorisotyöttömyyteen Pohjois-Pohjanmaalla vaikutta osaltaan se, että nuoria on alueella suhteellisesti selvästi enemmän kuin koko maassa, Maire Mäki sanoi.
Työpaikat kasvoivat erikoisesti palvelualoilla ja se näkyi naisten työllisyystilanteen myönteisenä kehityksenä, hän kertoi.
"Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskehitys riippuu suuresti it-alan taantuman pituudesta. Sopimusvalmistuksen siirtymisestä ulkomaille on joitakin merkkejä olemassa. Palvelualojen työllisyys lisääntyy edelleen. Perinteisen metalliteollisuuden ja puualan työllisyysnäkymät ovat viennin kasvun ansiosta hyvät."
Pohjois-Pohjanmaan työvoimatoimistoverkkoa uudistetaan, työvoimakoulutus lisääntyy, työllistäviä investointeja jatketaan, pitkäaikaistyöttömien työllistämistä autetaan työllisyyspoliittisella projektituella ja työnantajayhteistyötä tehostetaan, listasi Maire Mäki TE-keskuksen ja työhallinnon alueellisia työllistämispyrkimyksiä.
Hänen näkemyksensä oli, että riittävin ja tehokkain toimin työllisyyskehitys säilyy alueella myönteisenä, mikäli talouskehitys jatkuu kohtuullisena.
Kainuussa elää toivo paremmasta
Kainuussa työllisyys on kääntynyt pitkään jatkuneen kasvun jälkeen kohti parempaa. Käänne tapahtui laman jälkeen vuonna 1998. Se pysähtyi vuosituhannen vaiheessa, mutta viime vuonna alueen työllisyys kohosi jälleen, nyt 56,5 prosenttiin, Vesa Kautto kertoi.
Vaikka Kainuun työttömyys on edelleen selvästi muuta maata suurempaa, ei toivoa ole menetetty, hän sanoi.
"Myönteisestä kehityksestä huolimatta Kainuun alueen työllisyys on maan alhaisin."
Työpaikkametsästyksessä on Kainuun alueella onnistuttu varsin hyvin. Ideana on ollut lähestyä pieniä yrityksiä, jotka eivät ole olleet aktiivisia työvoimatoimistojen työnantaja-asiakkaita, Kautto kertoi.
"Yrityksiin mentiin ennalta ilmoittamatta. Käyntien aikana pyrittiin selvittämään yritysten toiminta ja kartoittamaan työvoimatoimistojen tarjoamien palveluiden mahdolliset tarpeet yrityksessä."
Työpaikkametsästysprojektin aikana tehtiin Kainuussa kaikkiaan 671 työnantajakäyntiä. Niistä poiki 297 toimeksiantoa, joista 139 oli työpaikkoja, 82 tukityöpaikkoja ja 76 muita toimeksiantoja, Kautto kertoi.
Lisäksi työvoimatoimistot saivat paljon uusia kontakteja yrityksiin ja työvoimatoimistojen tietous erilaisista toimialoista kasvoi. Työnantajien kommentit ja vastaanotto olivat rohkaisevia ja erityisen myönteistä tämän tyyppiselle toiminnalle, hän sanoi.
Pohjois-Pohjanmaan alueella työpaikkakäyntejä tehtiin kaikkiaan 383, toimeksiantoja ne poikivat 215 eli 56 prosenttia käynneistä johti toimeksiantoon, työpaikkailmoitukseen ja sijoittumismahdollisuuteen. Työpaikkakäyntien edellytyksiä rajaavat molempien TE-keskusten alueella voimavarojen puute ja osittain puute myös osaamisesta.