Työelämässä ovat hämärtyneet reilun pelin säännöt, joiden mukaan työnsä hyvin hoitanut voi luottaa työpaikan pysymiseen, kun työnantajallakin menee hyvin taloudellisesti. Nyt sekään ei enää riitä, vaan irtisanotuksi voi joutua milloin vain, kun talous verkostuu ja globalisoituu nopeasti.
Suomalaisten epävarmuuden ja turvattomuuden tunne töissä onkin lisääntynyt kovasti 1990-luvulta tähän päivään, sanoo työn mielekkyyskokemuksista juuri tutkimuksen valmiiksi saanut Tuomo Alasoini.
Työministeriössä työelämän kehittämisohjelman projektipäällikkönä työskentelevä Alasoini sanoo, että ihmiset pelkäävät nyt entistä enemmän ennakoimattomia muutoksia. Eikä enää koeta sitä tunnetta, että samassa veneessä ollaan, työntekijä ja työnantaja. "Siitä ihminen saattaa vetää johtopäätöksen, että onkohan siitä hyvin tekemisestä mitään hyötyä. Työ menettää mielekkyyden", hän kuvaa.
Alasoinilla on ehdotuskin tilanteen korjaamiseen, eli uudet tähän päivään istuvat pelisäännöt. "Työntekijän ei ehkä kannatakaan sitoutua niin lujasti työnantajaan, vaan omaan työhönsä ja siinä kehittymiseen. Työnantajan osa on tarjota mahdollisimman mielenkiintoinen ja haastava työ sekä hyvä työyhteisö. Työssä pitäisi saada aikaan innostavia päämääriä, ja sitä kautta jatkuvia kehittymisen mahdollisuuksia."
"Näin työntekijälle tarjottaisiin myös eräänlainen työllistymistakuu. Jos hän joutuu tai haluaa lähteä yrityksestä, edellytykset löytää uusi työpaikka ovat aivan toiset kuin jos on tehnyt työnantajalle lojaalina samantyyppistä työtä vuosikaudet, kehittymättä ammatillisesti", Alasoini sanoo.
Vaatii asennetta,
mutta myös sopimista
Tuomo Alasoinin mielestä tämä on asennekysymys, mutta myös sopimiskysymys.
"Periaatteista ja pelisäännöistä voitaisiin sopia paikallisesti. Ay-liikkeelle tässä avautuisi aivan uudenlainen pelikenttä, jossa se voisi kehittää osaamista ja mikä varmasti hyödyttäisi jäsenistöä", Alasoini vakuuttaa.
Tässä kaikilla osapuolilla olisi yhteiset intressit. Työnantaja hyötyisi, koska henkilöstöllä olisi haasteelliset ja monipuoliset tehtävät, sisäinen joustavuus lisääntyisi kun ihmiset hallitsisivat erilaisia töitä, työntekijän työllistymisedellytykset paranisivat ja työhyvinvointi kasvaisi, Alasoini luettelee.
Hän sanoo, että tulevaisuudessa työvoiman saannin kilpailussa pärjäävät parhaiten työorganisaatiot, jotka pystyvät tarjoamaan haasteellista, kehittävää ja mielenkiintoista työtä työyhteisössä, jossa on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja joka toimii hyvin myös sosiaalisesti. Hyvä palkkakin on tärkeä, mutta työn sisällön merkitys on selvästi korostumassa, Alasoini huomauttaa.
Työyhteisöjen kehittämisen eväitä on tällä viikolla tulossa lisää, kun EK:n hallituksen toimeksiannosta keskusjärjestön työmarkkinapoliittisia linjauksia valmistellut työryhmä esittelee työnsä tuloksia. Apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo, että hyvää johtamista, yrityiskohtaista joustavuutta ja paikallista sopimista sekä palkitsemista on korostettu jo pitemmän aikaa lukuisissa työelämän projekteissa.
Tuomo Alasoini kertoo, että työelämän kehittämisohjelmassa 10 vuoden aikana on analysoitu ainakin 300 projektia.
"On saatu koottua paljon hyödyllistä tietoa, mutta on eri asia miten kestäviä muutokset ovat ja paljonko tietoa on pystytty hyödyntämään muilla työpaikoilla. Se vaatii pitemmän aikavälin arviointia", Alasoini toteaa.