Helsinki Työministeriö haluaa eroon TE-keskuksista. Vaikka selvitystä hallinnon uudistuksesta vielä tehdään, kansliapäällikkö Markku Wallin vahvistaa Kalevalle, että valtiovarainministeriölle tullaan esittämään työministeriön omassa budjettiesityksessä työvoimatoimistojen rahoituksen ja ohjauksen irrottamista TE-keskuksista. "Hallituksen pitää jo loppukesän budjettiriihessä tehdä tästä päätös. Ero tulee saada voimaan vuoden 2006 alusta", Wallin linjaa edelleen.
"Aiomme tehdä kaikkemme, että esityksemme menee läpi", kansliapäällikkö lisää. Työministeriön mielestä TE-keskusten yhteys työvoimatoimistoihin on löyhä. Tilanne muuttuisi vain sekavammaksi, jos kaavaillut organisaatiorakenteen muutokset toteutetaan.
"Sellainen tilanne on ihan mahdoton, että työvoimatoimistojen koko hallinto, resursointi ja nimitysasiat tapahtuisivat toisen ministeriön ohjauksessa", Wallin ilmoittaa tiukasti. Näin hän torjuu hankkeet poistaa TE-keskusten osastojako, lisätä keskusten johtajien valtaa ja siirtää hallinnointi kauppa- ja teollisuusministeriön vallan alle.
Wallin korostaa, että työministeriön esitys lähtee työvoimapolitiikan ja sen hallinnon tehostamisen ja uudistamisen tarpeesta. "Sen toteutus muodostuisi täysin mahdottomaksi, jos meidän hallinnolliset resurssit menisivät ihan toista tietä. Muodostuisi 15 yksikköä, joihin meillä ei olisi käytännössä mitään ohjausmahdollisuutta."
Wallin kertoo Kainuun TE-keskuksen johtajan todenneenkin jo osuvasti: miten työministeriö kuvittelee ohjaavansa Kainuuta, kun raha hallintokokeiluun tulee sisäministeriöstä. TE-keskusten kaavailuissa organisaatiorakennelmissa ongelma Wallinin mielestä monistuisi.
Ylipäätänsä organisaatiota uudistettaessa Wallinin mielestä järjestyksen pitää olla se, että ensin tehdään päätökset siitä, mitä hoidetaan ja sitten katsotaan, mikä organisaatio on paras viemään niitä eteenpäin. Nyt on lähdetty liikkeelle väärästä päästä, kun yritetään ensin ratkaista organisaatiomalli.
Irrottautumista ei
vetäisty hatusta
Wallin muistuttaa, että TE-keskusten tehtäväskaala ulottuu nyt aivan heikoimpien pitkäaikaistyöttömien asioiden hoitamisesta huippukasvuyritysten tukemiseen. "On mahdotonta, että keskuksista muodostettaisiin se hallinnollinen perä, jossa työvoimatoimistojen ratkaisut tehdään."
Käytännön elämässä merkittävämpi kumppaneita työvoimatoimistoille ovat kuntien elinkeinotoiminnan kehitysyhtiöt kuin TE-keskukset, joiden katse on enemmän yrityselämässä, Wallin sanoo.
Kansliapäällikkö korostaa, ettei työministeriö tempaissut työvoimatoimistojen linjaorganisaation erottamista TE-keskuksista hatusta eikä sillä ole kytkyä Tekesin yksiköiden hallinnoinnista syntyneeseen kiistelyyn. "Tätä mieltä oltiin jo keskuksia synnytettäessä", Wallin huomauttaa.
TE-keskusten tulevaisuudesta velloneessa kiivailussa työministeriön korkeinta virkamiestä kuitenkin pännii se, että keskusten organisaatiota tarkastellaan itseisarvoisena. "Ihan kuin joku yksi ja ainoa malli olisi oikea."
Wallin sanoo, että TE-keskukset ovat nykyisellään "organisaatiosolmu" useille erilaisille yhteiskunnallisille tavoitteille. "On selvästi havaittu, että mitä enemmän solmuja on, sen tehottomampaa homma on. Matalampi organisaatio on parempi. Siksi työvoimatoimistokentän pitäisi olla nykyistä suoremmin työministeriön substanssiohjauksessa ja kehittämisessä", Wallin toteaa.
Hän lisää, että valtioltakin vaaditaan organisaation ja ohjauksen tehostamista ja tuottavuuden nostamista. Senkään vuoksi hallinnollisia väliportaita ei tarvita.
Wallinin mukaan työvoimatoimistoja on vielä liian paljon. Ministeriössä katsotaan, että nykyisen 140 toimiston sijasta noin 70 olisi järkevä hallinnon taso. Palvelupisteet ovat asia erikseen. Niitä voi olla enemmän, Wallin tarkentaa.