Helsinki Pyrkimykset yksinkertaistaa työmatkakulujen verovähennystä etenevät nihkeästi, sillä verottajalle yksinkertaisin malli eli vähennyksen sitominen matkan pituuteen ei ole helppo päättäjille. Se pienentäisi omaa autoa käyttävien pitkämatkalaisten vähennyksiä.
Uudistuksen tavoitteena on helpottaa veronmaksajien ja verottajan työtä, mutta selvityksiä pidemmäksi ei ole päästy. Asian ei uskota etenevän ennen kesän budjettiriihtä ja osa epäilee sen olevan liian kuuma kysymys ratkaistavaksi silloinkaan.
Matkakulujen yksinkertaistamista selvittänyt verohallinnon työryhmä on alustavassa esiselvityksessään nostanut ykkösvaihtoehdoksi sen, että vähennys tehtäisiin asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan ja korvaus olisi sama käyttipä omaa autoa tai julkisia kulkuneuvoja. Se leikkaisi pitkämatkalaisten vähennyksiä. Se taas sotii hallituksen pyrkimyksiä vastaan saada ihmiset ottamaan vastaan töitä kauempaakin.
Toinenkin vaihtoehto perustuu kilometrikorvaukseen, mutta oman auton käytöstä saisi suuremman vähennyksen kuin julkisista kulkuneuvoista. Se voisi innostaa oman auton käyttöön, vaikka liikenteen ja ympäristön vuoksi kansalaisia pitäisi kannustaa suosimaan julkisia liikennettä.
Kolmantena vaihtoehtona on omavastuuosuuden korottaminen nykyisestä 500 eurosta 800 euroon.
Uudistuksessa on haettu neutraalia ratkaisua eli valtio ei pyri lisäämään verotulojaan, mutta on vaikea löytää sellaista ratkaisua, joka ei vaikuttaisi yksittäisen veronmaksajan etuuksiin.
Nykyisin vähennys perustuu halvimman kulkuneuvon käyttöön, mutta pitkien odotusaikojen tai julkisten kulkuyhteyksien puutteen ja pitkien odotusaikojen vuoksi verottaja hyväksyy myös vähennyksen oman auton käytöstä. Asian selvittäminen aiheuttaa kuitenkin paljon työtä verottajalle.
Työmatkan pituuteen perustuva vähennys oli pohdinnassa myös noin 15 vuotta sitten, kun verotuksessa tehtiin laajempi remontti. Silloinkaan se ei saanut tarpeeksi kannatusta.