Miksi Ouluun joku tulisi? Aika moni on sitä mielessään ihmetellyt autiolla Rotuaarilla räntäsateen keskellä. Mutta nyt vähättely saa luvan loppua: Oulu on todistettavasti yksi 20:stä A-luokan matkailukunnasta Suomessa.
Matkailun edistämiskeskuksen (MEK), kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen tutkimushankkeessa etsittiin vastausta muun muassa alussa mainittuun kysymykseen neljän vetovoimatekijän avulla.
Luonnon ja kulttuurin lisäksi vetovoimatekijöiksi laskettiin majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalvelut sekä ohjelmapalvelut ja tapahtumat.
Kun kaikki tekijät lasketaan yhteen, Oulu pärjää hyvin. Vaikka luontomme ei aina hivele silmää eikä kulttuurikaan aivan nouse ykkösluokkaan, palvelut ovat hyvää tasoa ja niitä on riittävästi.
Oulussa korostuu muihin Suomen kuntiin verrattuna kotimainen työmatkailu. Tutkimuksessa mitattiin tarjonnan lisäksi kysyntää jakamalla kunnat neljään luokkaan: kotimaisiin työ- ja vapaa-ajanmatkailun alueisiin sekä kansainvälisiin työ- ja vapaa-ajanmatkailun alueisiin. Kansainvälisen työmatkailun alueita on vain Etelä-Suomessa ja kansainvälisen vapaa-ajanmatkailun alueita Lapissa sekä Ahvenanmaalla.
"Työmatkailu on kytköksissä elinkeinoelämän vireyteen. Miten työmatkalaiset voisi saada tulemaan Ouluun vapaa-ajalla? Millaista oheisohjelmaa esimerkiksi kokousmatkailijat mahdollisesti kaipaisivat?" Oulun yliopiston maantieteen laitoksen tutkija Pekka Kauppila esittää matkailun kehittäjien pohdittavaksi. Kauppila on yksi Suomen matkailun aluerakenne 2005 -tutkimusraportin tekijöistä.
Ei Oululla huonosti mene turistiluokassakaan. Kauppilan mukaan selvästi yli puolet yöpyjistä ovat vapaa-ajanmatkailijoita. Kesällä turisteja tuo Nallikarin hiekkaranta. Muita Oulun vetovoimatekijöitä ovat tori, Tietomaa ja Rotuaari, eli kulttuuri, joka on vahvaa kakkostasoa. Myös ostosmahdollisuudet ovat osa kulttuurivetovoimaa.
Lukuisat seudulliset riennot nostavat Oulun ohjelmapalveluiden ja tapahtumien ylimpään luokkaan, vaikkei kaupungissa ole yhtään monen kaipaamaa jättitapahtumaa.
Talvimatkailussa Oulun seudulla riittää kehittämistä. Kauppilan mielestä hyvä viiteryhmä voisi olla Perämeren kaari. "Monesti unohtuu, että Perämeri on Vienanmeren ohella Euroopan suurin jäälakeus -- jos se jäätyy vielä tulevaisuudessa."
Suomessa on 21 kuntaa, joiden luonto on erityisen vetovoimainen, ja niistä peräti 15 sijaitsee Pohjois-Suomessa. Sen sijaan yksikään pohjoissuomalainen kunta ei kuulu kulttuuriltaan vetovoimaisimpien joukkoon.
Kalajoki nousee B-luokkaan majoitus- ja ravitsemuspalveluiden sekä ohjelmapalveluiden ja tapahtumien ansiosta, vaikka luonnon- ja kulttuurivetovoimaltaan kunta on vasta kolmannessa luokassa.
"Kansainvälisessä matkailukirjallisuudessa puhutaan neljästä ässästä: sea, sun, sand, sex. Kalajoella on ainakin kolme ensimmäistä, eli meri, aurinko ja hiekkaa. Hiekkasärkät ovat maassamme ainutlaatuinen rantalomakohde", Pekka Kauppila sanoo.
Pohjoista leveyttä -sarja kuvaa karttojen avulla Oulun seutua ja Pohjois-Suomea. Se toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa 50 vuotta täyttävän yliopiston juhlavuoden kunniaksi. Sarja ilmestyy joka toinen sunnuntai. Viidennen osan tiedot on saatu filosofian tohtori Pekka Kauppilalta, joka tutkii matkailua alueellisena ilmiönä. Hän on tutkimusasiamies maantieteen laitoksen ja Naturpolis Kuusamon matkailuyhteistyössä.