Helsingin ja Tallinnan välille kaavailtu junatunneli mahdollistaisi päivittäisen työssäkäynnin Suomenlahden yli: matka-aika olisi noin puoli tuntia. Tämä kävi ilmi keskiviikkona Tallinnassa, missä julkaistiin selvitys tunnelihankkeesta.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvioi, että Helsinki-Tallinna-rautatietunneli toisi Suomelle ja Virolle myös paljon kansainvälistä huomiota.
- Tämä olisi maailman pisin merenalainen tunneli. Ei olekaan syytä rajoittaa tunnelihankkeen kannattavuuden arviota pelkästään taloudellisiin mittareihin, Vapaavuori sanoi.
Vapaavuoren mukaan on syytä myöntää rehellisesti, että tunnelihanke ei olisi yksinään kannattava.
- Ehdotus tämän yhteyden rakentamisesta perustuu kokonaisarvioon tunnelin vaikutuksista.
Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13-20 miljardia euroa. Projektin laskelmissa käytetään 16 miljardin hinta-arviota.
Rakennustyöt käynnistyisivät vuonna 2025, ja matkustajaliikenne alkaisi vuonna 2040. Vapaavuoren mukaan on syytä varautua siihen, että näin suuren hankkeen aikataulu voisi elää suuntaan tai toiseen.
"Yhdistää arktisen alueen Euroo
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan sanoi Tallinnassa, että Suomenlahden alittava tunneli on määrä tehdä seuraaville sukupolville. Myös hänen mukaansa hankkeen kannattavuutta on punnittava kustannus-hyötyanalyysin sijaan laajemmilla taloudellisilla mittareilla.
- Suomessa on niin suuret etäisyydet, että meillä tuskin mikään infrastruktuuri on kannattava kustannus-hyötyanalyysissä. On otettava huomioon esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuusvaikutukset, Berner vertasi.
Ministeri myös tähdensi, että yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki-Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen. Tunneli voisi siis olla merkittävä hanke koko Suomen ja Euroopan, ei vain Helsingin ja Tallinnan kannalta, Berner sanoi.
Jos tunneli toteutuu, myös rahdin määrään ennustetaan merkittävää kasvua. Tavaraliikenteessä tunnelista olisi erityisesti hyötyä pitkän matkan kuljetuksille Suomen ja Itä- ja Keski-Euroopan välillä.
Vanha Tallinna Helsingin paras nähtävyys?
Vapaavuori muistutti, että tunnelihanke edellyttää myös tuntuvaa rahoitusta EU:lta.
- Siksi tarvitsemme paljon paremman tarinan kuin vain kahden kaupungin tarinan saadaksemme tämän onnistumaan.
Projektin hinnasta neljä viidesosaa on tarkoitus rahoittaa julkisin varoin.
- EU:n panokseksi toivotaan saatavan puolet julkisesta rahoituksesta.
Vapaavuoren mukaan on erittäin lupaava näkymä, että tunnelin arvioidaan saavan yli 12 miljoonaa matkustajaa vuosittain.
- Olenkin jo itse pitkään sanonut, että Helsingin paras nähtävyys on Tallinnan vanhakaupunki.
Rautatietunnelin selvityshankkeen tulokset julkisti Tallinnassa FinEst Link -projekti.
- Aluekehityksen ja kaksoiskaupungin kehityksen näkökulmasta tunnelin hyödyt olisivat merkittävät paitsi Helsingille ja Tallinnalle, myös Viron ja Suomen valtioille. Lisäksi tunneli poistaisi Suomen saarimaisen aseman meren takana, summasi projektijohtaja Kari Ruohonen.
Suunnitelman mukaan Suomenlahden alitse rakennettaisiin kaksi rautatietunnelia eli yksi kummankin suunnan liikenteelle ja niiden väliin tulisi huoltotunneli.