Työsuojeluvaltuutetut olivat työnantajan vainon alla useimmissa suomalaisissa työpaikoissa 1970-luvulla, vaikka he saivat samanlaisen lainsuojan kuin luottamusmiehet. Työnantajat eivät vain suvainneet työntekijöitä neuvomassa työturvallisuusasioissa, vaikka vuosia jälkeenpäin ovatkin joutuneet toteamaan, että työntekijä on paras asiantuntija omassa työpisteessään.
Muutos suhtautumisessa tapahtui, kun vakuutusyhtiöt nostivat työnantajien vakuutusmaksuja työtapaturmien määrän mukaan, suhteessa työntekijä määrään. Korkeammat vakuutusmaksut saivat siis työnantajat hyväksymään työntekijät esittämään parannuksia työturvallisuuteen.
Muutoksia tapahtui niin, että olen ollut myöhemmin työpaikoissa, joissa työnantaja ja työntekijät yhdessä ylpeänä ilmoittavat, että niin ja niin monta työpäivää on kulunut ilman ainuttakaan työtapaturmaa. Raha siis ratkaisi.
Nyt on työpaikkakiusaaminen asia, jossa työnantaja ei näe omaa etuaan. Usein tapahtuu, kuin koulumaailmassa vielä ”eilen”, että kiusaaja saa jäädä ja kiusattu vaihtaa koulua. Työnantaja ei useinkaan ymmärrä, minkä vaikutuksen työntuottavuuteen tekee, kun työpaikkakiusaaja iskee työtoverin kimppuun ivalla, mollaamisella ja mitä niitä kaikkia tuhansia keinoja onkaan? Työteho saattaa laskea melkoisesti, jopa nollaa, sellaisiakin tapauksia olen nähnyt ja kokenut.
Kiusaamiseen puuttumatta jättäminen ei auta työnantajaa, koska vaikka kiusattu lähtisikin työpaikasta, niin kiusaaja löytää uuden uhrin ja työntuottavuus laskee taas.
Itse jouduin kerran sellaiseen kierteeseen, jossa vastasin kiusaajan toimiin samalla mitalla. Työnjohto ei puuttunut asiaan, vaikka näki sitä päivittäin, joten marssin inssin puheille ja sanoin, että sinun täytyy nyt pitää meille puhuttelu työpaikkakiusaamisesta. Hän piti ja asia saatiin vähitellen pois päiväjärjestyksestä.
Nyt hallitus on luomassa työmarkkinoille eriarvoisuuden maailmaa, jossa alle 20 työntekijän irtisanomissuojaa heikennetään. Paitsi, että on perustuslain vastainen, koska kaikkien on oltava samanvertaisia lain edessä, niin se luo pelon ilmapiirin työpaikoille. Miten siinä ilmapiirissä yrittäjä voi sitouttaa uutta tai vanhaa työntekijää yritykseensä? Ja kuka siinä työilmapiirissä pystyy olemaan parhaassa iskussa ja antamaan parhaimman työpanoksensa työnantajalle?
Seppo Hyytinen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.