Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen tavoite saada kaudellaan aikaan 100 000 uutta työpaikkaa voi nykynäkymin toteutua. Ainakaan kauas se ei jää. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen työvoimatiedustelun mukaan Suomessa avautuu tänä vuonna liki 30 000 uutta työpaikkaa yksityisellä sektorilla. Ensi vuonna suunta jatkuu.
Kun samaan aikaan työpaikkoja katoaa, esimerkiksi paperiteollisuudessa kertarysäyksellä tuhansia, synkistelyynkin on aihetta. Kokonaisuus on kuitenkin myönteinen. Näyttävintä kasvu on rakentamisessa ja palveluissa. Osa teollisuusyrityksistäkin palkkaa lisää väkeä.
Monet suhdannemittarit osoittavat suotuisaan suuntaan. Vienti Venäjälle kasvaa yli 20 prosentin vauhtia. EU-alueellakin tärkeimmät maat ovat pääsemässä irti talouden kohmeesta. Kysyntä kasvaa. Myös hallituksen tekemiset vaikuttavat. Esimerkiksi oikein ajoitetut veronalennukset pitävät yllä kotimaista kysyntää.
Työelämän murros on tätä päivää. Monet totuttelevat epätyypillisiin työpaikkoihin. Vähitellen ilmaisu käy vääräksi. Epätyypillisestä työstä tulee yhä tyypillisempää. Uusista työpaikoista on nyt noin 50 prosenttia osa-aikaisia. Lisäksi yhä useammat joutuvat vaihtamaan alaa, opettelemaan uutta.
Jos irtisanomisia on hätkähdetty Suomessa, paljon enemmän siihen olisi syytä tanskalaisilla. Juutit ovat viime aikoina menettäneet vuosittain noin 250 000 työpaikkaa. Samaan aikaan on kuitenkin syntynyt vuosittain hieman enemmän uutta työtä. Tanskan työllisyysaste on korkea, työttömyys ennätyksellisen vähäistä. Näin kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton Prima-lehti, joka käy läpi EK:n pohjoismaisten sisarjärjestöjen selvityksiä maansa talouselämän vahvuuksista. Tanskan vahvuudeksi poimittiin työmarkkinoiden joustot.
Tanskassa on 5,3 miljoonaa asukasta, suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Työuraa vaihtavien suhteellinen osuus on monin verroin suurempi kuin Suomessa.
Myös täystyöllisyyden oloissa esiintyy aina kitkatyöttömyyttä. Sellaista on Tanskan työttömyydestä nyt merkittävä osa. Työpaikan vaihtajat työllistyvät harvoin niin, että väliin ei jää lainkaan toimetonta jaksoa.
Tanskan palkansaajien ei kuitenkaan tarvitse sellaisissa tilanteissa hätäillä. Työttömyyskorvaukset ovat avokätisiä, matalissa tuloluokissa jopa 90 prosenttia palkasta. Keskituloinen palkansaaja saa työttömyyskorvausta noin 75 prosenttia.
Tanskan työmarkkinoita ei voi suoraan verrata meikäläisiin. Palvelujen osuus on paljon suurempi kuin meillä.
On syytä toivoa, että meillä teollisuuden työpaikkojen osuus pysyy jatkossakin korkealla. Silti pitää kysyä, kumpi on parempi, vankka työsuhdeturva vai hyvä työllisyysturva. Jos on mahdollista vaihtaa alaa ja oppia uutta, se tuo sisältöä elämään. Työmarkkinoiden rakenteiden on vain oltava joustavia. Niin on Tanskassa. Samalla myös työttömyysturvan on oltava hyvä. Niin on Tanskassa.
Siellä järjestelmä näyttää toimivan. Niin suurta vaihtuvuutta ei sentään kannata ihannoida. Mutta jotakin oppia Tanskasta voitaisiin ottaa.