Valtio sysää työttömille maksettavan työmarkkinatuen osittain kuntien vastuulle, vaikka hallitus on luvannut, että valtion ja kuntien tehtävien jakoa tarkistetaan kunta- ja palvelurakenteen uudistuksessa.
Kuntaliitto olisi halunnut siirtää normitetun toimeentulotuen maksatuksen Kansaneläkelaitokselle ja rahoituksen valtiolle, jolloin työmarkkinatuki ja toimeentulotuki olisi maksettu yhdestä pisteestä.
Tämä kuntasektorin ajama tavoite ei toteudu, koska Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen on määrä siunata työmarkkinatuen uudistus elokuun lopulla pidettävässä budjettiriihessä.
Valtio rankaisee
kuntia
"Työmarkkinauudistuksen lähtökohta on täysin virheellinen, koska se perustuu väärään käsitykseen kuntien roolista. Tällä uudistuksella ei myöskään ratkaista pitkäaikaistyöttömyyttä", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk.) korostaa.
Kietäväinen arvostelee voimakkaasti hallituksen kaavailuja.
"Se on kunnille siirrettävä uusi tehtävä, johon ei ole osoitettu riittävästi voimavaroja. Kuntien käyttöön ei ole esitetty myöskään uusia aktivointitoimenpiteitä."
Kuntien näkökulmasta uudistus on Kietäväisen mukaan rangaistusluontoinen.
"Mikäli pitkäaikaistyöttömiä ei pystytä kunnissa aktivoimaan, he tippuvat kuntien toimeentulotuen asiakkaaksi."
Kuntaliitto on vaatinut, että aktivoinnista kieltäytyvien pitkäaikaistyöttömien toimeentulotuki ratkaistaisiin työttömyysturvan kautta esimerkiksi erillisellä työttömän perusrahalla.
Aktiivitoimet lisäävät
kuntien kuluja
Kunnat pelkäävät työmarkkinatuen uudistuksen lisäävän kuntien kustannusrasitusta, vaikka valtio on luvannut kunnille vuositasolla 180 miljoonaa euroa tehtävän hoitamiseen.
"Kunnille ei korvata aktivointitoimenpiteiden omarahoitusosuutta. Hyvänä esimerkkinä on kuntouttava työtoiminta, jossa valtio maksaa 10,5 euroa työpäivältä ja sen kokonaiskustannukset ovat moninkertaiset", Kietäväinen kertoo.
Timo Kietäväinen ihmettelee, mistä löytyy työpaikkoja aktivointitoimenpiteissä olleille henkilöille.
Kuntaliitto tarjoaa uudeksi konstiksi niin sanottua työllistämiseteliä.
"Aktivointitoimenpiteiden jälkeen työttömän työllistymistä työmarkkinoille tulisi edistää työnantajalle suunnatun työllistymissetelin avulla. Normaalitapauksissa tuki olisi asteittain aleneva, mutta esimerkiksi pysyvästi vammaisilla se olisi pitkäkestoista."
Kuntaliitto lykkäisi
uudistuksen aloitusta
Kietäväisen mukaan kuntasektori ei pysty uudistusta enää estämään, koska maan hallitus on siihen sitoutunut.
Kuntaliitto yrittää lykätä sen voimaantuloa.
"Uudistus ei voi missään tapauksessa tulla voimaan ensi vuoden alusta eikä edes maaliskuun alusta. Se pitää lykätä niin pitkälle, että kuntakenttä on siihen valmis. Teknisten muutosten lisäksi ja kuntien työntekijöiden pitää saada siihen koulutusta", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistuttaa.