Työmarkkinatuki uudistuu vuoden alusta. Tarkoituksena on tukkia virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen ja kannustaa kauan työttömänä olleiden paluuta työelämään.
Työmarkkinatukeen tulee lisää vastikkeellisuutta. Työtön saa vastedes työmarkkinatukea 500 tukipäivän eli noin kahden vuoden työttömyyden jälkeen vain siinä tapauksessa, että hän osallistuu työllistymistä edistäviin toimiin kuten tuettuun työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen.
Vastapainoksi pitkäaikaistyöttömille annetaan yhteiskuntatakuu. Työtön on viimeistään 500 työmarkkinatukipäivän jälkeen oikeutettu aktiivikauteen, jolloin hänelle tarjotaan tehostetusti palveluja ja aktiivitoimia.
Pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatuen kustannukset jaetaan tasan valtion ja kunnan kesken, jos työtön ei ole aktiivitoimien piirissä.
Muutoksen toivotaan innostavan suomalaisia kuntia panostamaan enemmän työllisyyden hoitoon. Pitkään työttömänä olleiden aktivointi ei tähän asti ole ollut kunnille kyllin palkitsevaa, kun tuet ovat olleet kokonaan valtion kontolla.
Työmarkkinatuen uudistuksiin ajaa tieto siitä, että työvoimasta poistuu vuoteen 2015 mennessä noin miljoona työllistä ja tilalle tulee vain 700 000--800 000 ihmistä.
Suuri osa yli 500 päivää työmarkkinatuella olleista on vielä pitkään täydessä työiässä.
Lisätehoa ulkomaisen työvoiman valvontaan
Vuodenvaihde tuo myös lisätehoa ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden valvontaan. Lähettäville yrityksille tulee uusia työnantajavelvollisuuksia.
Lähetettyjen vuokratyöntekijöiden asema turvataan niin, että työntekijälle on maksettava "tavanomainen ja kohtuullinen palkka".
Ulkomailla toimivalla ja Suomeen työntekijöitä lähettävällä työnantajalla on oltava Suomessa edustaja, jos työskentely täällä kestää yli 14 päivää.
Edustajalla on oltava muun muassa tiedot työsuhteen ehdoista. Lisäksi työnantajan tai edustajan on annettava selvitys työehdoista luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle.
Pitkäaikaistyöttömille palveluja ja aktivointitoimia
Työmarkkinatuen vastikkeellisuutta vahvistetaan 500 päivän jälkeen. Ansiosidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle siirtyneellä rajana on 180 tukipäivää.
Näiden aikarajojen jälkeen työttömälle tarjotaan tehostetusti palveluja ja aktivointitoimia kuten tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta.
Toimista kieltäytyvä tippuu toimeentulotuelle. Hän pääsee takaisin työmarkkinatuelle, jos on ollut 5 kuukautta töissä tai työllisyyttä edistävissä toimissa.
Suomen valtio ja kunnat rahoittavat puoliksi työmarkkinatuen passiivipäivät 500 päivän jälkeen, kun valtio on tähän asti rahoittanut tuen kokonaan.
Myös perustoimeentulotuen rahoitus jaetaan tasan valtion ja kunnan kesken. Harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen maksaa edelleen kunta.
Työllistämistukijärjestelmä yksinkertaistuu. Työnantajalle myönnettävä yhdistelmätuki korvataan palkkatuella, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Perustuki nousee työttömyyspäivärahan tasolle eli 23,50 euroon päivässä.
Uudistus perustuu hallitusohjelmaan, jonka mukaan työmarkkinatuen painopistettä muutetaan passiivisesta tuesta aktiiviseen tukeen.
