Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ensi vaalikauden loppuun mennessä vaatii hallitukselta kykyä koviin päätöksiin. Työministeri Tarja Filatovin kaavailu työmarkkinatuen keston rajaamisesta on merkki siitä, että hallitusohjelman tavoite sentään muistetaan.
Hallitus astuu aralle alueelle budjettiehdotuksessaan, kun se aikoo rajata työmarkkinatuen kestoa. Työministeri Tarja Filatov uskoo kuitenkin, että tällä kerralla rajaus hyväksytään eduskunnassa tietyin ehdoin. Tukea saisi määräajan jälkeen vain henkilö, joka osoittaa aktiivisuutta työllistyäkseen. Vaatimuksena olisi työ- tai harjoittelujakso tai ainakin työllisyyskoulutukseen osallistuminen. Sillä edellytyksellä tosin, että koulutusta on tarjolla.
Vuoden 1994 alusta voimaan tullut laki työmarkkinatuesta on ideana hyvä. Sen tarkoitus on auttaa pitkäaikaistyöttömiä tai työelämään tulossa olevia nuoria sinä aikana, kun he etsivät paikkaansa työmarkkinoilla. Työttömyysturvan peruspäivärahan suuruisen tuen piti olla jo alun perin kestoltaan rajallinen, ja siihen nähden Filatovin ajatus on täysin perusteltu. Rajausta ei kuitenkaan saatu lakiin, kun sitä säädettiin syksyllä 1993.
Pääministeri Esko Ahon hallituksen esitykseen kuului tuen rajaus 300 päivään, mutta eduskunnan enemmistö pyyhki esityksestä määräajan. Esitystä ryöpytettiin ankarasti. Eduskunnassa sanottiin muun muassa, että työmarkkinatuen loppuessa saajalta loppuisi toimeentulo.
Nyt työministeri Tarja Filatov sanoo luottavansa, että hanke läpäisee eduskunnan. Hän ei usko, että kiistat perusturvan suojasta kaataisivat sen. Niin varmasti onkin, kun nykyinen hallitus näyttää sopineen asiasta. Enemmistö hyväksyy sen varmasti, vaikka soraääniä kuuluikin.
Kuten Filatov totesi, esimerkiksi työllisyyskoulutuksesta kieltäytyvä henkilö ei kuulu työmarkkinatuen piiriin. Vaikka työllisyyskoulutuksen teho on ollut vaatimatonta, opista on aina hyötyä. Sen vastaanottamisesta kieltäytyvät kuuluvat Filatovin mukaan sosiaalitoimistoista maksettavan toimeentulotuen asiakkaiksi. Hän rauhoittelee rajoitusaikeista säikkyviä sillä, ettei kukaan jää vaille tukea, vaikka maksaja muuttuu. Niin tietysti onkin. Ahon hallituksen aikana Filatovin sosiaalidemokraattiset puoluetoverit eivät tosin hyväksyneet sellaista ajatusta. Mieli on muuttunut.
Ahon hallitus ei sentään katsellut tumput suorina ehdotuksensa muuttamista. Tuki tehtiin riippuvaiseksi puolison tuloista. Ne vaikuttivat nykyrahassa 236 euron jälkeen. Nyt hallitus aikoo tuen keston rajoituksen vastineeksi lieventää puolison tulojen vaikutusta. Ne otettaisiin huomioon vasta 536 euroa ylittävältä osalta.
Kovin erilaiset ovat nyt myös työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen suhteet kuin ne olivat kymmenen vuotta sitten. Ahon hallitus oli kolme kertaa muun muassa yleislakkouhkauksen edessä ja miltei kaikki sen ehdotukset herättivät ay-johtajissa pahaa verta. Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ykkösjohtajat perjantaina tavannut pääministeri Matti Vanhanen saattoi puolestaan vakuuttaa, että järjestöt suhtautuvat myös hallituksen hankaliin ehdotuksiin asiallisesti.
Vanhanen vakuutti tapaaminen jälkeen vuoropuhelun järjestöjen kanssa jatkuvan, mutta lisäsi, ettei hallituksella ole kovin paljon mahdollisuuksia lykätä omien tavoitteidensa toteutumista. Ei varmasti olekaan. Esimerkiksi työllisyyden nosto sadallatuhannella vaalikauden aikana on niin kova, että siihen pääsemiseksi on tehtävä kovia päätöksiä alusta lähtien.