Pohjois-Pohjanmaalla riittää kosolti tekemistä, että nuoret naiset viihtyisivät maakunnassa. Muualle heitä ovat sysäämässä miesten työmarkkinoita kehnommat näkymät, tiivistää projektitutkija Niina Jaako Pohjois-Pohjanmaan naisten työmarkkinoiden kehitys ja ennakointi -raportin johtopäätökset.
Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus julkisti raportin maanantaina. Tutkimuksessa on tarkasteltu työmarkkinoiden kehitystä vuosina 1990-2001, osittain myös viime vuoteen asti.
Väestönkehitys on tutkimusajankohtana ollut suotuisaa Pohjois-Pohjanmaalla vain Oulun seutukunnassa. Ennestäänkin miesvaltaisessa maakunnassa naisten väheneminen on ollut miehiä voimakkaampaa: muuttoliikkeen mukaansa tempaamista noin kaksi kolmasosaa on naisia. Pohjois-Pohjanmaan nuoret hakeutuvat opiskelemaan ennen muuta Oulun seudulle, mutta varteenotettavia vaihtoehtoja ovat myös pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Jyväskylä.
Oulun seutukuntaa lukuun ottamatta lasten ja vanhusten suhteellinen määrä maakunnassa on suuri, mutta 20-39-vuotiaita on suhteellisesti vähän. Eläkeikäisten määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän vuonna 1998.
Naisille tarjolla pätkätyötä
Selvityksen mukaan erityistä huomiota pitäisi kiinnittää töiden määräaikaisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna maakunnan naisista työskenteli jatkuvassa kokopäivätyössä 67 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 79 prosenttia. Naisten osuus oli myös kehnompi kuin koko maassa keskimäärin.
Määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet ovat maakunnan naisilla huomattavasti yleisempiä kuin miehillä siitäkin huolimatta, että naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetumpia. Pätkätyöt ovat yleisiä nimenomaan kuntasektorilla. Vielä hankalammaksi tilanteen tekee se, että työmarkkinat ovat jakautuneet selvästi naisten ja miesten ammatteihin.
"Työnantajat eivät oikein uskalla palkata nuoria naisia pysyviin työsuhteisiin", myöntää TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski.
"Esimerkiksi yksi paljon naisia työllistävä yrittäjä on kertonut olevan melkoinen kustannuskysymys, jos kahdestatoista työntekijästä kolmekin lähtee yhtä aikaa äitiyslomalle. Heille pitää maksaa palkkaa, josta Kela tosin maksaa viiveellä palautusta, mutta lisäksi pitää palkata heille sijaiset. Naisvaltaisilla aloilla naisten työllistyminen tulisi vakaammalle pohjalle, jos osan vanhempainloman kustannuksista maksaisi isän työpaikka", Helaakoski huomauttaa.
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut oli tyypillisin naisten työllistäjä 1990-2001 - naisten osuus alan työllisistä oli tuolloin 88 prosenttia. Naisten toiseksi työllistävin toimiala oli teollisuus, jonka työntekijöistä kuitenkin 73 prosenttia oli miehiä. Teollisuus on ollut maakunnan voimakkain kasvuala. Tutkimusajankohtana sinne syntyi 4 300 työpaikkaa miehille, mutta vain noin 150 naisille.
Eläköityvien
joukko iso
Naisyrittäjien määrä väheni tutkimusajankohtana lähes 3 500:lla. Iäkkäitä yrittäjät ovat etenkin tukku- ja vähittäiskaupassa. Kaikkiaan työelämästä on eläköitymässä 27 000 naista 2001-2016.
Naisten työmarkkinat eivät ole toipuneet 1990-luvun alun lamasta yhtä hyvin kuin miesten. Pohjois-Pohjanmaalla työttömistä naisista valtaosa edustaa toimialaltaan tuntematonta sektoria.
"Heillä ei ole ehkä aiempaa työkokemusta, tai heillä ei ole ammatillista tutkintoa ja heidän työhistoriansa on hajanainen", Helaakoski selvittää.
Ilmeistä myös on, että osa naisista vain jättäytyy kotiin esimerkiksi hoitamaan lapsiaan.