Kehittyvät työmarkkinat vaativat rohkeita uudistuksia.
Työmarkkinat Suomessa ovat voimakkaan päivityksen tarpeessa. Ohjaava voima löytyy muun muassa globaalista yleisestä teknisestä kehityksestä, geopolitiikasta sekä ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksesta.
Ainoa asia, mikä ei näytä muuttuvan, on työntekijöiden asema suhteessa työnantajaan ja työsuhteeseen.
Kaikki arvostavat stabiileja työmarkkinoita ja niiden muodostamisessa työntekijöiden etujärjestöillä on keskeinen rooli.
Tässä ay-liikkeillä on kiistattomasti ollut parantava rooli työntekijöiden aseman kannalta. Nyt kuitenkin pitää ajatella kauaskantoisasti talouden eheyttämisen näkökulmasta, ja tämä vaatii akuutteja työllistäviä toimenpiteitä.
Hallitus tekee hyviä avauksia tavoitteena parantaa työllisyysastetta. Toimenpiteillä on välitön positiivinen vaikutus niin sosiaalimenoihin, kuin inhimillisiinkin asioihin.
Irtisanomissuojan tarkistus on tarpeellinen päivitys jäykkiin vanhakantaisiin työsuhdesäännöksiin. Pelko työnantajan mielivaltaisesta irtisanomisesta ei ole realistinen ja arvoajattelulla arvoa tuottavalle työntekijälle löytyy aina työtä.
Koko irtisanomissuojan poistamisen ydin on madaltaa työnantajan kynnystä palkata työntekijä. Nykytilanteessa työntekijä jää joka tapauksessa palkkaamatta, koska yrittäjä ei uskalla ottaa palkkaamisen riskiä.
2 200 euroa kuussa saavan työntekijän kokonaiskulut työnantajalle ovat lähes 5 000 euron luokkaa kuukaudessa. Tämän riskin hallitsemisesta on kysymys.
Määräaikaisten työsuhteiden aika alkaa olla historiaa. Juuri tämänhetkinen painava irtisanomissuoja on pakottanut yritykset määräaikaisiin työsuhteisiin alun perinkin, kun työsuhdetta ei uskalleta vakinaistaa.
Uuden mallin myötä niistä voidaan luopua kokonaan.
Koeajan pidennys kuuteen kuukauteen on myös hyvä keino palkata rohkeasti uusia työntekijöitä. Koeajan tarkoitus on kaksisuuntainen. Se antaa yritykselle oikeuden arvioida onko rekrytoitu työntekijä juuri se henkilö, jota kulloinkin työtehtävään haetaan. Työntekijä saa arvioida kattavasti, vastaako työnkuva oletettua ja soveltuuko hän tehtävään.
Työpanos perustuu aina arvon tuottamiseen ja uudet ehdotetut toimenpiteet tähtäävät juuri tämän arvon näyttämiseen, arvioimiseen ja varmistamiseen pienemmällä riskillä. Jokainen uusi työpaikka on ehdottoman tärkeä.
Tämän päivän yritysten toimintaympäristön pitää olla kasvun ja työllisyyden vuoksi kilpailukykyinen.
Kilpailukyvyn kasvattamisen keskiössä on työmarkkinoilla vallitseva työsopimus. Kuinka joustava se on, ja kuinka dynaamisiin liikkeisiin se mahdollistaa.
Nelihenkinen kasvua tavoitteleva sovellusyritys ei nykytilanteessa voi ottaa riskiä palkata viidettä työntekijää, sillä epäonnistunut rekrytointi voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa koko yrityksen tuloksen. Koodari jää siis palkkaamatta.
Samaan aikaan vastavalmistunut koodari etsii kuumeisesti sitä yhtä mahdollisuutta näyttää mihin hän pystyy.
Nämä kaksi yhdistyvät vain työsuhteen muutoksia tekemällä.
Waltteri Lähtevänoja
DI
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.