Työmarkkinakeskusjärjestöt vahvistivat keskiviikkona sitoutuneensa nostamaan eläkeikää 1,5 vuodella.
Keskusjärjestöjen johtoryhmä ilmoitti hallitukselle, että eläkeneuvotteluissa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nostetaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 ikävuoteen. Tällä hetkellä eläkkeelle jäädään keskimäärin 60,9 vuoden iässä.
Eläkeiän nostaminen 1,5 vuodella on ollut koko eläkeuudistuksen lähtökohta, joten työmarkkinajärjestöjen ilmoitus ei ole sinänsä yllätys. Työmarkkinajärjestöjen ilmoitus liittyy ensi viikon kehysriiheen, jossa hallitus joutuu tekemään sopeuttamistoimia budjetti- ja kestävyysvajeiden korjaamiseksi.
Hallituksen syksyn rakennepaketissa todettiin, että työurien pidentäminen vähintään 1,5 vuodella pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla prosenttiyksiköllä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat laajan työeläkeuudistuksen, jonka on määrä valmistua ensi syksynä. Hallitus jätti työurien pidentämisen työmarkkinajärjestöjen harteille, koska eläkeasiat on perinteisesti sovittu kolmikantaisesti.
Työmarkkinajärjestöt korostavat tiedotteessaan, ettei eläkeuudistuksen tavoitteita saavuteta ilman riittävää talouskasvua ja työvoiman kysyntää. Järjestöt patistavatkin hallitusta tukemaan talouskasvun edellytyksiä ja uusien työpaikkojen syntymistä.
Palkansaajapuolen järjestöt korostavat omissa kannanotoissaan, ettei työeläkemaksuista voi lähivuosina tinkiä, koska muuten maksurasitus kasvaa tulevilta sukupolvilta liikaa. Palkansaajajärjestöt katsovat lisäksi, että työeläkevarojen rahastointia on vahvistettava, eikä niitä tule käyttää suhdannepolitiikan välineenä.
Sopu eläkeiän nostamisesta on tärkeä palanen uudistuksissa, joilla maan talous yritetään saada tasapainoon pitkällä aikavälillä.
Muita tärkeitä uudistuksia ovat ainakin edellä mainittu hallituksen rakennepaketti ja viime syksyn keskitetty palkkaratkaisu, joka palautti kilpailukyvyn lisäksi eläkeneuvotteluissa tarvittavaa luottamusta työmarkkinajärjestöjen välille.
Suurin osa muista Euroopan maista on jo päättänyt nostaa eläkeikiä. Niin sanotuissa vanhoissa EU-maissa alin lakisääteinen eläkeikä on yleisesti nousemassa 67 vuoteen tai jopa korkeammalle. Uusissa jäsenmaissa alin lakisääteinen eläkeikä on nousemassa pääsääntöisesti 65 vuoteen.
Eläkeikää täytyy nostaa lähes kaikkialla kehittyneissä maissa, koska ihmisten elinikä nousee. Suomessa uudistusta perustellaan kestävyysvajeen lisäksi työeläkejärjestelmän rahoituksella, riittävällä eläketurvalla ja sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiesitykset eläkejärjestelmän uudistamiseksi ensi vuonna, kunhan työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun yksityiskohdista.
Asiasta päättää seuraava eduskunta. Uudistusten on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta.