Työmaa voi niellä tiedon sa­ta­mas­ta

Kaivinkoneet repivät perjantaina iltapäivällä ylös arkeologeja kiinnostavat satoja vuosia vanhat hirsirakenteet tulevan virastotalon tontilla Torikatu 10:ssä. Hirret tulivat esiin vajaan kolmen metrin syvyydessä, eli hieman syvemmällä kuin mihin Museoviraston perjantaina lopettamat pelastuskaivaukset ylsivät.

Kaivinkoneet repivät perjantaina iltapäivällä ylös arkeologeja kiinnostavat satoja vuosia vanhat hirsirakenteet tulevan virastotalon tontilla Torikatu 10:ssä. Hirret tulivat esiin vajaan kolmen metrin syvyydessä, eli hieman syvemmällä kuin mihin Museoviraston perjantaina lopettamat pelastuskaivaukset ylsivät.

Töitä seurasi murheellisena Oulun yliopiston arkeologian lehtori Pentti Koivunen, jonka mielestä tutkimukset jätettiin kesken ja nyt kaivinkoneet tuhoavat Oulun historiasta kertovaa aineistoa.

"Täältä nousee koko ajan korvaamattoman mielenkiintoista esineistöä, vanhojen puutynnyrien jäänteitä ja sorvattuja puuesineitä", Koivunen raportoi iltapäivällä kaivannon reunalta.

Koivusen mukaan maan alta paljastuneet hirret ja laudat voivat kertoa siitä, että paikalla olisi ollut aikoinaan sisäsatama. "Tieto sisäsatamasta laittaisi Oulun kauppahistorian uusiksi."

Osa löytyneestä puutavarasta kuljetettiin jo kaatopaikalle, mutta Koivunen sai osan ylös kaivetuista hirsistä pelastettua jatkotutkimuksiin siirrättämällä ne omalle maapalstalleen Kiiminkijoen varteen.

Museovirasto pohtii kaivauksen valvontaa

Monissa merkittävissä kaivausprojekteissä työskennelleen Koivusen ammattietiikka haraa lujasti sitä vastaan, että Museovirasto on lopettanut alueen tutkimisen. Alueen arkeologiset tutkimukset maksaa virastotalon rakennuttaja eli Oulun kaupunki, jolle tutkimukset ovat jo tuottaneet 150 000 euron laskun.

Rakennustöiden jatkumiselle luvan antanut Museoviraston yli-intendentti Mikko Härö vetoaa rahakysymykseen. "Budjetoidut kaivaukset on nyt tehty, emmekä voi odottaa, että kaupungilla olisi jatkuvasti piikki auki lisätutkimuksille."

Härö luottaa siihen, että esiin kaivetut hirsikehikot ovat samoja, jotka jo viime kesän kaivauksissa tulkittiin paikalla olleen lammen täytemateriaaliksi, eikä enempiä tutkimuksia kaipaaviksi löydöiksi. "Seuraamme nyt kuitenkin omalla kustannuksella, mitä sieltä nousee", hän lupaa.

Merkkejä laiturista vai täytettä?

Kaivauksia johtanut arkeologi Teija Oikarinen Museovirastosta ei pidä kovin todennäköisenä, että tontilta löytyisi sisäsatamaan viittaavia laiturinjäänteitä.

Oikarinen johtaa kaivausryhmää, joka teki tämän kevään kuusi viikkoa kestäneet kaivaukset virastotalon tontilla. Keskustelut Härön mainitsemasta työmaan valvonnasta käydään ensi viikolla.

"Arkeologina voin sanoa, että olisihan tietenkin hyvä jos arkeologisesti mielenkiintoiseksi luokitellun kohteen kaivutöitä olisi asiantuntija seuraamassa."

Pentti Koivusen mukaan maasta löytyneissä hirsissä säilyneet kirjanpidolliset puumerkit ovat selvä viite siitä, että kyse ei ole jätepuusta vaan suunnitelmallisesta rakentamisesta.

"Jos oletetaan, että hirsiristikko on vain kuivatun lammen täytettä, jäävät avoimeksi kysymykset siitä, miksi ristikko on niin harva, ja minkä vuoksi se on päällystetty laudoilla",

Koivunen perustelee.

Hänen näkemyksensä on, että perjantaina kaivetun montun ympäristöstä voi hyvinkin löytyä jäänteitä sataman olemassaolosta kertovasta puulaiturista. Mikäli rakennustöitä paikalla jatketaan ilman arkeologisia lisätutkimuksia, tieto siitä kätkeytyykö maahan laiturin jäänteitä vai ei, jää hämärän peittoon.

"Parinkin viikon lisätutkimuksilla saataisiin paljon asioita selville."

Ilmoita asiavirheestä