Irtisanomisten aalto luo uusia kovia paineita tulopoliittisiin neuvotteluihin. Toimihenkilökeskusjärjestön STKK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään (sd.) mukaan tulopoliittinen kokonaisratkaisu ei synny, jos irtisanomisturvan parantamisesta ei tehdä konkreettista ratkaisua.
Mäenpää vahvistaa tiedot, että SAK ja STKK ovat tuomassa tupopöytään esitystä uudesta työllistämis- ja kouluttautumisrahasta. Irtisanottaville työntekijöille maksettavalla rahalla kannustettaisiin nopealla aikataululla uuden työn löytämiseen.
Neuvottelujen keskeneräisyyden johdosta Mäenpää ei halua tarkemmin määritellä työllistämis- ja kouluttautumisrahan suuruutta eikä rahoitusmallia. Mäenpää painottaa, ettei asiaa voida haudata tällä kertaa työryhmään kuten edellisen tulokierroksen päätteeksi.
Kollektiivinen
rahoitusratkaisu
Mäenpään mukaan työsopimuslakia uudistettaessa muutama vuosi sitten irtisanomissuojaa heikennettiin. Hän pohdiskelee, mikä merkitys tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla on nykyään.
Mäenpään mielestä työnantajien taloudellista vastuuta irtisanomisista on lisättävä.
Yhtenä rahoitusvaihtoehtona on ollut, että irtisanova yritys joutuisi uuden työllistämis- ja kouluttautumisrahan maksumieheksi. Mäenpään myöntää, että aiheuttamisperiaatteen soveltaminen voi olla ongelmallista, jos yritys on aidosti pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa.
SAK on tiukemmin vaatinut, että jokaisen henkilöstöään vähentävän yrityksen on saatava rangaistuksensa.
Todennäköisempää on, että rahoitukseen etsitään sovintoa kollektiivisen ratkaisun kautta. Esillä on ollut, että rahoitus voisi pohjautua työttömyysturvarahaston tai työmarkkinaosapuolten hallinnoiman koulutusrahaston laajentamiseen.
Mäenpää muistuttaa, että työllistämis- ja kouluttautumisraha ei olisi ratkaisu ongelmaan, miten uusia työpaikkoja saataisiin luotua. Hän ei usko, että sillä olisi myöskään radikaalia vaikutusta työllisyysasteeseen.
"Sen tarkoituksena on, että työttömyysaika jäisi lyhyeksi ja se kannustaisi löytämään uutta työtä", Mäenpää korostaa.
Mäenpää pitää erittäin valitettavana viime aikaista irtisanomisryöppyä. Hän kummeksuu myös irtisanomisten ajoituksia ja pelkää niiden heikentävän entisestään tuloratkaisun syntyä.
Työmarkkinaosapuolet selvittävät parhaillaan, onko mahdollisuuksia aloittaa tuloneuvottelut. Selvitysvaiheen on määrä päättyä syys-lokakuun vaihteessa.
Mäenpää paheksuu, ettei useissa yrityksissä yhteistoimintamenettelyä hoideta lain mukaisesti. Hän muistuttaa, että Elisa ryhtyi noudattamaan yt-menettelyä vasta kun siihen reagoitiin julkisuudessa voimakkaasti.
Poliittinen paine
myös kasvaa
Työnantajaleiri ei oli innostunut irtisanomisturvan parantamisesta. Mäenpää pitää kuitenkin myönteisenä, että Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmaissut valmiutensa keskustella aiheesta. Viime viime keväänä työnantajapuoli tyrmäsi sen täysin.
SAK on jo pitkään julkisuudessa puhunut muutosturvan puolesta. Sillä tarkoitetaan menettelyjä, joilla ihmisten selviytymistä irtisanomistilanteissa parannetaan. STKK:n työmarkkinakielessä sama asia määritellään työllisyysturvan parantamiseksi.
Myös poliittiselta puolelta tulee paineita parantaa irtisanotun työntekijän turvaa. SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen korosti maanantaina Uutispäivä Demarissa, että muutosturvassa punnitaan työnantajien asenteet.
Neuvotteluja tarkemmasta mallista käydään parhaillaan palkansaajien keskusjärjestöjen kesken. Työmarkkinajohtajilla on mahdollisuus sivuta aihetta tällä viikolla Kiinassa, kun he ovat tutustumassa niin sanottuun Kiina-ilmiöön Sitran johdolla.
Matkalla ovat mukana muun muassa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.), Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.), STTK:n Mikko Mäenpää ja Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski.