Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen tavoite 100 000 uuden työpaikan synnyttämisestä tällä hallituskaudella on kovaa vauhtia karkaamassa käsistä. Työministeri Tarja Filatov (sd) arvioi tyttömyyden kasvavan kevään aikana.
Viimeisen parin vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut 37 000 työpaikkaa. Työpaikkojen siirto halvan työvoiman maihin ja vahva euro yhdessä tekevät nyt hallaa hallituksen tavoitteen toteutukselle. Suhdanneapuakin on työministerin mukaan odotettavissa aikaisintaan syksyllä. Kaiken kaikkiaan talousnäkymät ovat epävakaat.
Pitkällä aikavälillä "on toimialoja, joilta työvoima vähenee edelleen", Filatov huomautti. Tällaisia ovat maatalous sekä posti- ja teletoiminta. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on painetta kasvattaa työvoiman määrää.
Kilpailuvaltti muu
kuin halpa hinta
Työministeri Tarja Filatov teki maanantaina pikavisiitin Haapavedelle. Hän luennoi työvoimatarpeen muutoksista ja valtion työllisyystoimista Pohjois-Suomen koulutuskeskuksen järjestämässä seminaarissa Haapaveden opistolla. Ensimmäisellä Haapaveden-matkallaan ministerillä ei ollut aikaa tutustua paikkakuntaan, vaan hän tuli suoraan seminaariin ja joutui lähtemään heti luentonsa jälkeen kohti pääkaupunkia.
Edellisyönä Irlannista palannut työministeri Tarja Filatov totesi luennossaan, etteivät halvat kustannukset ole Suomen valtti talouden kilpakentillä. Neljän miljoonan asukkaan Irlannissa, jossa työvoimakustannukset yritysveroineen ovat Suomea alhaisemmat, kamppaillaan samojen ongelmien kanssa kuin täällä. Myös sieltä työ uhkaa paeta vielä halvemman työvoiman maihin.
Niinpä Filatovin mukaan meillä on oltava muita kilpailuvaltteja kuin hinta. Tällaisena hän mainitsi koulutuksen ja osaamisen. Suuren haasteen hänen mukaansa tuo miljoonan ihmisen poistuminen työmarkkinoilta seuraavan 15 vuoden aikana. Tuolloin työvoiman riittävyydestä on tulossa ongelma, joka saattaa johtaa työn vientiin maasta.
Hallituksen linjauksien esittelyyn ja oman ministeriönsä ponnistuksiin keskittynyt työministeri arvioi kaikkia työikäisiä tarvittavan, jotta työvoimaa tulee olemaan tarpeeksi. Ellei näin tapahdu, putoaa pohja hyvinvointivaltion rahoitukselta.
Kuntatalous yhteydessä työllisyyteen
Työllisyysaste Suomessa on Euroopan korkeimpia, mutta niin on myös työttömyys. Tätä Filatov perusteli siellä, että työelämässä naisia on Suomessa enemmän kuin muualla. Työvoimaa ei päästetä pois tarjonnasta; ihmiset pidetään työmarkkinoilla eikä heidän hevin anneta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle.
Seminaarin avannut kansanedustaja Matti Ahde (sd) ilmaisi huolensa kuntatalouden kehityksestä, millä hän näkee selvän yhteyden työllisyyteen. Ahde peräisikin uudenlaista suhdetta kuntien ja valtion väliseen rahanjakoon.
Samaan epäkohtaan puuttui myös Haapaveden kaupunginjohtaja Tuomo Karjalainen vaatien valiolta kannustusta kuntien yhteistyön lisäämiseksi.
Riittävä kannustin hän mielestään olisi valtionosuuden, verotulojen täydennysosan, yhteisönveron ja harkinnanvaraista määrärahaa koskevien osuuksien muuttaminen niin, että yhteistyöhön sitoutuvat kunnat saisivat valtion rahaa muita enemmän.