Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin näyttää jäävän haaveeksi. Ensimmäisen toimivuotensa aikana hallitus ei ole päässyt alkua pidemmälle. Työllisyysaste on jumittunut 68 prosentin pintaan.
Tiistaina esitellyn yrittäjyys- ja työllisyyspaketin keinoin työttömyyden kasvua voidaan parhaimmillaan jarrutella hieman, mutta työllisyysasteen kohottamiseksi tavoiteltavaa 110 000 työpaikkaa näillä konsteilla ei luoda. Tavoite vaatisi useamman prosentin talouskasvua, mitä ei yksikään talouden ennustuslaitos usko tapahtuvan lähivuosina.
Työttömien määrä on pysynyt sitkeästi korkeissa lukemissa. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli viime vuonna keskimäärin 9,4 prosenttia. Työttömänä oli 252 000 henkilöä, missä kasvua 20 000 edellisvuodesta. Eri tavalla laskettavassa työ- ja elinkeinoministeriön tilastossa työttömiä työnhakijoita on yli 360 000.
Eikä tässä kaikki. Tilastokeskus lukee 144 000 kansalaista piilotyöttömäksi. He ovat ihmisiä, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät edes etsi työpaikkaa aktiivisesti, koska eivät usko työllistyvänsä. Heitäkin oli viime vuonna tuhansia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Hallituksen pyrkimys saada 72 prosenttia työikäisistä työn syrjään kiinni on sama kuin Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) johtamien hallitusten tavoite viime vaalikaudella. Tuolloin hallitus epäonnistui, sama vaara vaanii nyt.
Työllisyystavoitteen toteutuminen vaatii liian monen ehdon täyttymistä. Ensinnäkin kansainvälisessä taloudessa pitäisi tapahtua voimakas kasvusysäys, johon Suomikin pääsisi kiinni. Tätä ei ole näköpiirissä. Talouden kasvu Euroopassa on vaisua, ja kehittyvillä markkinoillakin vedetään henkeä.
Työttömyysasteen pitäminen edes entisellään vaatii noin parin prosentin talouskasvua, mutta optimistisimmissa ennusteissa liikutaan vain prosentin tuntumassa.
Hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketin keinoin nousua saadaan odottaa. Paketti pitää sisällään sinänsä hyviä tavoitteita, kuten työllistymistä jarruttavien normien purkamisen, mutta työllistämisen viisastenkiveä tämäkään hallitus ei näytä löytävän.
Toimenpiteet työllisyyden kohentamiseksi ovat osittain tuttuja menneiltä ajoilta. Paketin punaisena lankana on lupaus pienille ja keskisuurille yrityksille tukea työllistämistä sekä työttömien patistelu yrittäjiksi. Työttömyysrahoja aiotaan suunnata palkkatukeen ja uusien yrittäjien starttirahaksi.
Näillä toimenpiteillä saatetaan saada aikaan pientä liikettä, mutta vaikutus työttömyyden koko kuvaan jää kosmeettiseksi. Suurimmat odotukset kohdistuvatkin siihen, kyetäänkö Suomen talouden kilpailukykyä kohentamaan niin, että suomalainen tuote tekee jälleen kauppansa maailmalla.
Yritysten pitää pystyä saamaan takaisin menettämiään asemia maailmankaupassa ja kehittämään uusia tuotteita. Vain tästä syntyy kasvu, joka tuo työtä.