Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) asettama työllisyystyöryhmä aloittaa työnsä pikavauhtia. Ensimmäinen kokoontuminen on jo syyskuun lopussa. Yhdeksänjäseniseen työryhmään on kutsuttu myös kolme pohjoissuomalaista jäsentä, Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Huuskonen Oulusta, Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela Rovaniemeltä ja maanviljelysneuvos Jouko Kallio Nivalasta.
Kolmikko on innostunut työtehtävästä, vaikka kutsu tuli yllätyksenä. Pääministerin pyyntö on kuitenkin luottamustehtävä, josta ei voi kieltäytyä.
Pääministeri soitti kullekin torstaina puolenpäivän aikaan ja jo muutaman tunnin kuluttua eduskunnan kyselytunnilla hän kertoi, että työryhmä on asetettu hetkeä aiemmin.
Alustavia tiedusteluja tehtiin jo viime viikolla, mutta lopulta ryhmä kasattiin varsin nopealla aikataululla. Työryhmä esittää väliraporttinsa maaliskuun lopussa eduskuntavaalien jälkeen.
Vaalit vauhdittavat
Toimitusjohtaja Pertti Huuskosella ei ole huomautettavaa siihen, että työryhmä asetettiin vaalien alla. "En ole mikään poliittinen eläin, mutta en liioin idiootti. Onhan tässä varmasti kysymys myös vaaleista", hän myöntää.
Huuskosen mukaan vaaleilla on kuitenkin tapana saada yhteiskunnallisiin asioihin vauhtia. "On aina positiivista, että vaalit saavat aikaan erilaista säpinää ja tuloksentekopaineita", hän toteaa.
Huuskonen arvioi tulleensa työryhmään nimenomaan teknologiasektorin edustajana. Huuskonen on vuosien varrella osallistunut aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. "On tärkeää, että työllisyystyöryhmässä on mukana edustaja teknologiasektorilta. Huipputekniikka on ainut toimiala, joka on viime vuosina luonut uusia työpaikkoja", hän toteaa.
Huipputeknologia ei Huuskosen mukaan voi kuitenkaan olla ainoa ratkaisu työttömyyteen, eikä hänellä niin ollen ole vielä esitellä kaavaa, jolla rakennetyöttömyys nujerretaan. Työllisyystyöryhmän tavoitteiden tarkasta määrittelystä puolestaan riippuu Huuskosen mukaan, miten syvältä työllisyysasteen nousun ja työttömyysasteen laskun esteitä voidaan tarkastella.
Takana suuri harppaus
Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela yllättyi, vaikka hän on vuosien varrella ollut mukana lainvalmistelutyöryhmissä, viimeksi aluekehityslain uudistamisessa ja sitä ennen kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa.
Saarelan mukaan kahden hallituskauden aikana on pystytty vaikuttamaan rakenteisiin, mutta Lappia se ei juuri ole auttanut, sillä uusien työpaikkojen ja alojen synnyn kanssa on samanaikaisesti työpaikkoja hävinnyt perinteisiltä aloilta. "Uudet työpaikat syntyvät aloille, joihin vanhat osaamisalat eivät käy", Saarela tietää.
Saarelan mukaan myös valtion palkkaperusteisilla työllistämismäärärahoilla on pystytty osoittamaan ihmisille järkeviä töitä ja ehkäisemään syrjäytymiskierrettä. Jäljelle jäänyt rakennetyöttömien joukko pitää Saarelan mukaan käydä tarkasti läpi ja miettiä, millainen koulutus ohjaisi uusille osaamisalueille.
Työttömyys on ollut kahden sateenkaarihallituksen ykkösteema, mutta tuloksissa ei ole vielä täysin onnistuttu. Saarelan mukaan rakennemuutoksen laajuus ja syvyys on sitä luokkaa, ettei sitä ole osattu ennakoida.
"Suomi on harpannut aivan toiselle tasolle osaamiseen perustuvassa tietoyhteiskunnassa, eivätkä työntekijät ole pysyneet mukana", Saarela toteaa.
Maanviljelysneuvos Jouko Kallio Nivalasta empi hetken, ennen kuin suostui pääministerin pyyntöön.
"Ei sellaisesta voi oikein kieltäytyäkään", hän toteaa.
Kalliolla on monipuolinen tausta vaikuttajana maatalouden piiriin kuluvien luottamustehtävien hoidossa. Hän on toiminut muun muassa Valion hallituksessa, Pohjolan Maidon ja Nivalan Osuusmeijerin hallitusten puheenjohtajana samoin kuin Nivalan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Sen pohjalta Kalliolta löytyy työnsä tueksi monipuoliset sidosryhmät. Presidentti Kyösti Kallion pojanpoika on viimeksi toiminut it-alan yrittäjänä.
Myös Kalliolla on kokemusta lainvalmistelun työryhmätyöskentelystä, muun muassa osuustoimintalain valmistelussa. "On tärkeä tarkastella asiaa myös maatalouselinkeinojen ja maaseudun kannalta", Kallio toteaa.
Kallio ei tässä vaiheessa halua esitellä näkemyksiään työttömyyden hoitamiseksi. "Ne tulevat työryhmän työskentelyn myötä", hän toteaa.
Rakennetyöttömyys kuriin
Pääministerin jo alkukesästä esittämän vision mukaan työllisyystyöryhmän tehtävänä on esittää talous- ja työvoimapoliittiset linjaukset, joiden turvin työllisyysaste voidaan nostaa 75 prosenttiin ja työttömyys laskea alle viiteen prosenttiin.
Työryhmän tehtäväksi jää etsiä keinot rakenteellisen työttömyyden olennaiseksi vähentämiseksi. Samoin työryhmän tehtäviin kuuluu esittää muut linjaukset ja keinot, joilla voidaan nostaa työllisyysastetta ja turvata riittävä työpanos.
Työttömyyden lasku on viime aikoina pysähtynyt ja työttömyys on muuttunut rakenteelliseksi.
Työryhmä antaa työstään väliraportin maaliskuun loppuun mennessä.
Pääministerin asettaman työllisyystyöryhmän puheenjohtaja on Raimo Sailas. Huuskosen, Saarelan ja Kallion ohella ryhmään kuuluvat ministeri Per-Erik Lundh, professori Jaakko Pehkonen, johtaja Kirsti Piponius, ministeri Christoffer Taxell ja johtaja Riitta Varpe. Ryhmän pysyviä asiantuntijoita ovat kansialipäällikkö Markku Wallin ja ylijohtaja Martti Hetemäki.
Työryhmän pääsihteerinä toimii talousneuvoston pääsihteeri Seppo Leppänen.