Raahe Hallituksen budjettiesitys oli SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä odotettu ja talouspoliittiselta juoneltaan oikea. Hänen mielestään arvostelunvaraa on ainoastaan joissakin yksityiskohdissa ja painotuksissa.
"Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja olisi pitänyt vielä voimakkaammin lisätä", Pohjolan demaritapaamisessa Raahessa lauantaina puhunut Ihalainen sanoi.
Hän muistutti, että työttömyys on edelleen suurin ongelma Suomessa. Siihen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota nyt, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan taloudet eivät olekaan elpyneet odotetun ripeästi.
"Tämmöisen vientiin perustuvan yhteiskunnan kannalta on olemassa suuri riski, että työttömyys jämähtää tähän tai jopa kasvaa. Nyt olisi pidettävä hyvää huolta kansalaisten luottamuksesta omaan ostovoimaan. On rakennettava sellasia ratkaisuja, jotka auttavat kansalaisia uskomaan, että tästä selvitään."
Ihalainen totesi, että ostovoiman parantaminen on palkkaratkaisujen varassa, koska budjetin verokevennykset eivät ole mitaltaan merkittäviä. Niistä ei hänen mukaansa tosin suuria odotettukaan. Palkansaajapuoli ei ole halunnut kritisoida verotusratkaisuja, koska se ymmärtää kuntien talousongelmat.
Tuponeuvotteluilta Ihalainen toivoo riittäviä edellytyksiä kattavaan kaksivuotiseen ratkaisuun. Mikäli se onnistuu, hänen mielestään pitäisi heti sopia molemmat vuodet myös palkkojen osalta.
"Pääkysymys on ostovoiman lisääminen. Kohtuullinen ostovoiman kehittäminen ei vaaranna työllisyyttä."
Ihalaisen mielestä palkkaratkaisuissa ei voida päätyä prosentuaaliseen palkkalinjaan, koska se suosii suurituloisia. Ratkaisujen on suosittava keski- ja pienituloisia, joita on suurin osa suomalaisista.
Työelämän murros hoidettava hallitusti
Työelämässä lähivuosina toteutuva sukupolvenmurros huolestuttaa Ihalaista. Työnantajat joutuvat muuttamaan asenteitaan, kun jo ensi vuonna työelämään tulee vähemmän nuoria kuin toisesta päästä lähtee pois.
"Minusta uuden hallituksen työvoimapolitiikan punainen lanka voisi olla tämän ikäpolvimurroksen hallitun hoitamisen valmistelu. On selvää, että Suomeen tulee työvoimaa rajojen ulkopuolelta, mutta perusratkaisut joudutaan tekemään kansallisen työvoiman avulla."
Kun samalla on liian korkea työttömyys ja pula pätevistä työntekijöistä, eri sektorit joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Ihalainen on huolissaan siitä, miten julkinen sektori pärjää tässä kilpailussa.
Keskusten vetovoima hyväksyttävä
Demaritapaamisessa keskityttiin aluekehitysteemaan nimenomaan Pohjois-Suomen näkökulmasta. Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen muistutti, ettei vahva keskittyminen ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan sama kehitys on vallalla Euroopassa ja koko maailmassa. Kotimaassa muuttoliike ei ole vain pohjoisen ongelma.
"Koko Suomessa pienet kunnat menettävät väestöä. En näe vaihtoehtoa tälle kehitykselle."
Nenosen mielestä väestön keskittyminen edellyttää kuntienvälisen yhteistyön kehittämistä. Oulukaan ei voi yksinään pärjätä, vaan sen on verkostuttava lähialueen kuntien kanssa.
"Aluekeskusverkosto oli hallitukselta rohkea veto", Nenonen kiitteli.
Opetusministeri Maija Rask on myös tyytyväinen nykyisen hallituksen aluepolitiikkaan. Hän totesi pohjoissuomalaisten kannalta olevan hyvä, että alueministeri on täältä kotoisin.
"Itse olen sellaisessa ministeriössä, joka voi myönteisesti vaikuttaa muuttoliikkeen kehitykseen", ministeri sanoi.
Raskin mielestä olisi hyvä, jos samat ihmiset päättäisivät sekä alueen elinkeino- että koulutuspolitiikasta.
Yleisesti ottaen hän totesi aluekehitykseen olevan olemassa hyvät eväät. Maan johto on antanut tiukat ohjeet, että kun jotain uutta luodaan, pitää aina selvittää, voidaanko asiat tehdä jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla.