Oulu
Sata ihmistä olisi saanut työtä, jos Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus olisi käyttänyt viime vuonna kaikki työllistämistukimäärärahansa. Kukkaron pohjalle jäänyt 750 000 euroa on sen työllistämistukipotista vajaat neljä prosenttia. Koska rahat eivät ole siirtomäärärahoja, ei niitä voi käyttää jälkikäteen.
Kaikkiaan sai työtä tuella Pohjois-Pohjanmaalla viime vuonna keskimäärin noin 2 700 ihmistä. Heistä oli valtion töissä 230, kuntien töissä 1 100 sekä yksityisillä 1 400 henkeä. Lisäksi työmarkkinatuella oli viime vuonna keskimäärin reilut sata työtöntä.
"Harmillista ja tympeää, että näitä rahoja jää käyttämättä", sanoo Oulun Ytyä-yhteistyötä työttömät Ry:n hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kotajärvi. "Kyllä näille rahoille olisi löytynyt käyttöä. Esimerkiksi yhdistyksen palveluksessa olevalle atk-ohjaajalle olisi haluttu lisäaikaa, mutta se loppui nyt vuodenvaihteessa. Hän opetti työttömiä käyttämään tekstinkäsittelyä ja internetiä, joista on hyötyä työn etsinnässä."
Kotajärven mukaan suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on syrjäytymässä tai lähellä sitä. "Näillä rahoilla voidaan auttaa vähän eteenpäin vaikeammassa asemassa olevia työttömiä ja ehkäistä syrjäytymistä", korostaa Kotajärvi.
Rahojen jako kankeaa
Työllisyysrahojen tie eduskunnan nuijan kopautuksesta työnantajalle maksettavaan avustukseen on pitkä ja hankala. Ensiksi niistä vääntävät kättä työministeriö ja TE-keskukset. Seuraavaksi käynnistyy mylly TE-keskuksen ja työvoimatoimistojen välillä. Lopuksi pallo siirtyy työvoimatoimistoille, jotka sopivat rahojen käytöstä muun muassa kuntien kanssa. Työvoimatoimistot tekevät päätökset jokaisesta työllistetystä erikseen.
Ylitarkastaja Briitta Linna Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta sanoo, että viime vuonna aiheutti vaikeuksia määrärahojen käyttöön kesäkuun lopussa yllättäen tullut 600 000 euron lisäraha. "Vielä kesäkuun alussa TE-keskuksessa uskottiin, että lisää rahaa ei tule, ja se viestitettiin myös työvoimatoimistoille. Jotkut julkisen sektorin työnantajat pystyivät lisäämään syksyllä työllistettyjä, mutta eivät riittävästi."
Tieto lisärahoista pitäisi Linnan mielestä saada työvoimatoimistoihin viimeistään huhti-toukokuussa, jotta mylly ehtisi pyörimään kunnolla.
Työnantajien tilannetta on vaikea ennakoida. "Saattaa käydä niin, että kunta ei työllistäkään niin paljon kuin on sovittu. Etenkin yksityisten työnantajien, mutta myös valtion työlaitosten kanssa saattavat esimerkiksi lomautukset muuttavat tilannetta. Tukea ei voida myöntää sellaiselle työnantajalle, joka on lomauttanut."
Linnan mielestä kaikkien määrärahojen käyttö on mahdotonta, koska työvoimatoimistot eivät uskalla ottaa riskiä, että määrärahat ylittyvät. Kaikilla jää käyttämättä osa. Kun työvoimatoimistojen määrä väheni vuoden vaihteessa, uskoo Linna, että käyttämättä jäävät rahat jatkossa vähenevät.
Koko maan tilanne ei ole vielä varmistunut. Työministeriön ylitarkastaja Timo Jokiperä uskoo, että koko maassa jäi viime vuonna käyttämättä hieman enemmän työllisyysvaroja kuin edellisenä vuonna.
Silloin niitä jäi naftaliiniin reilut kuusi miljoonaa euroa. Tämän vuoksi jäi työllistämättä koko maassa noin 600-700 henkeä.
"Perinteisesti Etelä-Suomen TE-keskusten alueella on jäänyt käyttämättä rahoja keskimääräistä enemmän", kertoo Jokiperä.
Painopiste on siirtymässä yksityisille työnantajille. Se johtuu muun muassa siitä, että kuntiin ja yrityksiin työllistäminen on työvoimaviranomaisille halvempaa kuin valtiolle osoittaminen. Työtehtävien kirjo on monipuolinen.
Yleisimpiä ovat erilaiset avustavat hoitotyöt, mutta työllistettyjä on paljon myös erilaisissa toimistotöissä.
"Valtion työlaitoksista purnataan, että viime vuosina työllistämistyöt ovat miltei loppuneet. Esimerkiksi ympäristöpiirin ympäristötöihin käytettävät rahat ovat vähentyneet huimasti. Niitä on voitu korvata jonkin verran EU-rahoituksella, mutta ei ollenkaan riittävästi", sanoo ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.
Ympäristötöiden työllisyysrahoilla työllistetään sellaisia henkilöitä, joiden normaali työllistäminen on liki mahdotonta.
"On selvä, että työllistämisessä tulee korostaa pysyvien työpaikkojen luomista. Kuitenkin näillä olisi selvä syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus", sanoo Yrjänä.