Kainuussa on ryhdytty esimerkillisellä tavalla purkamaan rakennetyöttömyyttä. Etenkin Paltamon kunnan täystyöllisyyteen pyrkivä projekti kelpaa malliksi muuallekin.
Kainuu on suomalaisittain poikkeuksellisen sitkeän rakennetyöttömyyden aluetta, mutta tällä hetkellä maakunnassa on meneillään poikkeuksellisen sitkeitä yrityksiä kielteisen kehityksen kääntämiseksi. Paltamo pyrkii koko kunnan täystyöllisyyteen Työtä kaikille -projektilla ja koko Kainuun tasolla Kaira-hanke tavoittelee rakennetyöttömyyden puolittamista kolmessa vuodessa.
Nykyinen talouskriisi lisää haasteen vaikeutta mutta myös korostaa tavoitteen tärkeyttä. Uusia malleja työttömyyden voittamiseksi tarvitaan nyt koko valtakunnan mitassa. Muuten on vaara, että käsillä on uusi suuri työelämästä pitkäksi aikaa syrjäytyvien ihmisten ryhmä. Sellaiseen ei Suomella missään tapauksessa ole varaa.
Kainuussa oleellista on, että uudet aloitteet ovat peräisin maakunnasta itsestään eivätkä ole jostain ylempää käskytettyjä toimintamalleja. Silloin myös onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat.
Tarvitaan myös hyvää valmistelua ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Maksajat ovat olleet valmiita tukemaan uusia kokeiluita, mitä ilman ne eivät voisi tietysti lainkaan edetä.
Paltamon Työtä kaikille -projekti juontaa juuriaan Kainuun maakuntakokeilun valmisteluun viitisen vuotta sitten. Aktiivisesti sitä on mietitty vuodesta 2006. Nyt Paltamosta on tullut pilottitapaus, joka kiinnostaa valtakunnallisesti.
Kunnianhimoinen tavoite on täystyöllisyys yhden kunnan sisällä. Paltamossa on työttömiä kolmisensataa, uusia työpaikkoja on järjestynyt tähän mennessä kolmisenkymmentä. Matkaa tavoitteeseen siis on, mutta käsillä on vasta aloitusvaihe.
Pääsääntöisesti pyritään löytämään tavallisia avoimen sektorin työpaikkoja. Paltamon tapaisessa kunnassa se ei läheskään aina ole mahdollista. Silloin haetaan muuta mielekästä ja yksilön mahdollisuuksiin räätälöityä tekemistä. Oleellista on aktivointi: työntekijä saa tämän kautta aina käteen enemmän rahaa kuin jos makaisi kotona tukiaisia odottamassa.
Summat eivät ole suuria, mutta kaupan päälle tulee pääsy kiinni mielekkääseen elämänrytmiin. Lisäksi esimerkiksi työpaikkaruokailun ja työterveyshuollon merkitys voi olla yksilölle suuri.
Tällä tavoin päästään myös testaamaan käytännössä sitä oletusta, että aktiivinen malli työttömyyden hoitamiseen ei tule yhteiskunnalle sen kalliimmaksi kuin nykyinen osin passivoiva malli.
Maakunnan laajuisessa Kaira-hankkeessa puolestaan yritetään luoda toimivat välityömarkkinat, jotka tarkoittavat avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden "välissä" olevaa aluetta. Siinä onnistuminen on oleellista juuri pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen nujertamiseksi.
Tämäntapaisia pyrkimyksiä on eri muodoissa pitkin maata, mutta Kainuussa oleellista on mittakaava. Hallintokokeilu antaa tilaisuuden toimia koko maakunnan mitassa samaan suuntaan, kun yleensä pyrkimykset ovat hyvin hajanaisia ja sektorikohtaisia.
Työttömyys Suomessa on ainakin joksikin aikaa nousemassa. Se on uusi tilanne, sillä viime vuodet on jo pohdittu työvoimapulaa. Kainuussa työttömyys on aina ollut korkealla. Siksi Kainuun kokeilut osuvat juuri kreivin aikaan. On syntymässä kipeä tarve uusille toimintamalleille, ja siinä Paltamo saattaa olla yksi tiennäyttäjistä. Ihmisten aktiivisuus on aina parempaa kuin passiivisuus.