Jo runsaan vuoden istunut punamultahallitus on vain etääntynyt työllisyystavoitteistaan. Loppukevät on perinteisesti ollutkin työllisyyskatsauksen ikävin ajankohta, kun koulunsa päättäneet ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Työttömyys on miltei aina heikentynyt huhtikuussa tehtyyn katsaukseen verrattuna. Nyt on kuitenkin kuljettu selvästi kehnompaan suuntaan myös edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Tällä menolla lupaus 100 000 uudesta työpaikasta vuoteen 2007 mennessä jää vain etäiseksi haaveeksi. Hallitusohjelman työllisyystavoite olisi nyt saavutettava vajaassa kolmessa vuodessa. Muuten Vanhasen hallitukselle käy asian kanssa samoin kuin Paavo Lipposen molemmille hallituksille.
Erityisen noloa sellainen olisi keskustalle, joka ryöpytti laajapohjaisia sateenkaarihallituksia juuri huonosta työllisyyden hoidosta. Moitteet olivat aiheellisia, mutta nyt olisi keskustan vuoro näyttää parempaa osaamista hallituspolitiikan johtamisessa niin, että työllisyys paranee aidosti.
Kun työllisyysaste luvattiin nostaa seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin, siltäkin osin olisi päästävä viivytyksittä paranevaan suuntaan. Kuten valtiosihteeri Raimo Sailas huomautti Kalevassa, muissa pohjoismaissa työllisyysaste on jo vähintään 75 prosentissa. Niin on oltava meilläkin, jotta eläkkeet ja palvelut kyetään rahoittamaan.
Erityisen suurta työttömyys on Oulun läänissä: työikäisistä 17 prosenttia on vailla ansiotyötä. Koko maan työttömyysaste oli toukokuussa 11,6 prosenttia. Oulun läänissä ilmiö on ikävä siksi, että täällä on paljon nuorta väkeä. Heidän työllistymisensä on tärkeää jo siksi, että työelämä tulee riittävän ajoissa tutuksi. Ellei niin käy, osa nuorista alkaa pitää joutilaisuutta normaalina olotilana. Sellaisella asenteella on vaikea mennä työelämään myöhemminkään.
Erityisen hankalaa on, että myös yrittäjien määrä vähenee vauhdikkaasti. Yrittäjät työllistävät ainakin itsensä ja usein muitakin. Yrittäjyyteen on Suomessa perinteisesti suhtauduttu kielteisemmin kuin useimmissa muissa maissa. Tyyli näyttää vain pahenevan. Hallituksen pitääkin toteuttaa pikimmiten suositukset, joiden mukaan liki kaikkeen koulutukseen on sisällytettävä opastusta myös yrittäjyyteen.
Ellei käännettä kohti paranevaa työllisyyttä saada hiljalleen aikaan, ajaudutaan kohti syvenevää kriisiä. Sen hoitamiseen Suomen velkaantuneella valtiontaloudella olisi heikot mahdollisuudet.
paakirjoitus@kaleva.fi