Suomalaiset asettavat työllisyyden parantamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi seuraavalla tuloneuvottelukierroksella. Sen asettaa etusijalle 72 prosenttia SAK:n Suomen Gallupilla teettämässä mielipidemittauksessa.
Myös palkankorotusodotukset ovat nousussa.
Jäsenpalveluosaston johtaja Eero Heinäluoma (sd.) arveli, että seuraavasta tulokierroksesta onkin tulossa työnantajille kalliimpi kuin aiemmista, sillä mm. lääkärilakko, yritysten runsaat osingot ja optiojärjestelyt ovat nostattaneet odotuksia. "Tämä lisää tupon tekemisen vaikeusastetta."
Heinäluoma ei vielä halunnut arvioida, mille tasolle palkankorotukset voisivat asettua. Jäsenliittojen kanssa keskustellaan parhaillaan ja SAK:n valtuuston kokous pohtii kierroksen linjavalintoja toukokuun lopulla.
Prosenteista puhutaan vasta siinä vaiheessa, kun on ratkaistu lähdetäänkö hakemaan laajaa tupoa vai liittokohtaista ratkaisua.
Palkankorotukset sijoittuivat jaetulle viidennelle sijalle tupotavoitteiden joukossa, mutta niiden kannatus on ollut nousussa. Tärkeinä tupotavoitteina niitä piti nyt 36 prosenttia vastanneista. Palkkaodotukset ovat viime tulokierroksen jälkeen nousseet eniten STTK:n ja Akavan jäsenkunnassa.
SAK:laiset ovat kannattaneet palkankorotuksia jo aiemmin. Nyt SAK:laisista palkankorotuksia korostaa 47 prosenttia, STTK:laisista 46 prosenttia ja Akavan jäsenistä 39 prosenttia.
Vastaajista hieman yli puolet, eli 52 prosenttia, kannatti työllisyystalkoiden jatkamista – eli ratkaisua, jossa palkansaajat tyytyvät pieniin korotuksiin. Tällaisen ratkaisun suosio on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1997 lähtien.
Mielipidemittauksessa kysyttiin myös kantaa hyvätuloisten ja yritysten veroalennuksiin. Näille toiveille lämpeni vain kolmannes vastaajista. Kaksi kolmannesta vastusti veroalennuksia silläkin uhalla, että suuryritykset vetäisivät pääkonttorinsa pois Suomesta.
Vastaajista 85 prosenttia katsoi, ettei verotusta kannata keventää, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä.
"Näyttää siltä, että verokapinaa on Suomessa vain Keilaniemessä ja Aleksanterinkadulla", Heinäluoma kommentoi, viitaten Nokian ja pankkien pääkonttoreiden suuntaan.
Tutkimuksessa haastateltiin tammikuun aikana 1 024:ää vastaajaa. Se on osa SAK:n säännöllistä tutkimustoimintaa, vastaavia mittauksia on tehty kahdesti vuodessa jo vuodesta 1995 asti.
Laajaa tuporatkaisua kannatti kaksi kolmannesta vastaajista. Liittokohtaista ratkaisua toivoi vain neljännes vastanneista.
Tutkimuksessa kyseltiin myös miten eri toimijat ovat työskennelleet työllisyyden puolesta. Ammattiyhdistysliike sai parhaan kannatuksen. Vastanneista 62 prosenttia katsoi, että ay-liike on toiminut vakavissaan työttömyyden vähentämiseksi.
Toiseksi suurinta luottamusta nauttii presidentti Tarja Halonen. Yhteensä 59 prosenttia uskoi presidentin toimivan tosissaan työllisyyden puolesta.
Hallituksen toimiin luotti 46 prosenttia, oppositioon 37. Edellisiin mittauksiin verrattuna presidentti ja hallitus ovat parantaneet lukemiaan. Työnantajien nauttima luottamus on laskussa ja heidän työllisyystoimiinsa luotti 36 prosenttia.
Viime syksynä lukema oli ollut 44 prosenttia. Suomen Pankin työllisyystoimiin uskoo vain 20 prosenttia.