Hallitus pääsee nyt täysillä hehkuttamaan työllisyyden komeaa kasvua, joka yllätti talousprofessoritkin. Suuren saavutuksen taustalla häilyy huojuva sote. Lähiviikkoina saatetaan nähdä vielä yllättäviä operaatioita.
Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin kohdistuu vajaat kolme kuukautta ennen eduskuntavaaleja poikkeuksellista mielenkiintoa. Uudesta raportista irtosi tällä kertaa kättä pitempää sekä hallitukselle että oppositiolle. Samalla arviointineuvosto myös joutui arvioimaan uudestaan omiakin näkemyksiään.
Vielä vuosi sitten neuvosto katsoi, että hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin tuskin toteutuu. Tavoite täyttyi kuitenkin jo viime lokakuussa. Professorien osumatarkkuus oli yllättävän heikko.
Ja kun vielä vuosi sitten neuvosto suhtautui epäillen kilpailukykysopimuksen hyötyihin, nyt neuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo totesi, että sopimuksella näyttää olleen ainakin työllisyyteen jopa ”merkittävä positiivinen vaikutus”.
Entistä vahvempaa numerofaktaa kampanjatantereille hallitus sai torstaina, kun Tilastokeskus kertoi tuoreimmat työllisyyslukemat. Joulukuussa työllisyysasteen niin sanottu trendiluku kohosi jo 72,5:een. Jos ja kun seuraavan hallituksen työllisyysastetavoite on 75 prosenttia, hyvä askel sitä kohti otetaan jo tämän hallituksen aikana.
Hallitus joutui kuitenkin kuulemaan myös kiusallisempia kommentteja. Ne koskevat hallituskauden suurinta hanketta, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta eli sotea. Jättihanke huojuu pahasti, eikä professorien viesti antanut sille lisäpönkkää.
Neuvoston mukaan edelleen puuttuvat uskottavat arviot siitä, että miten uudistus kasvattaa tuottavuutta ja tuo tavoiteltuja säästöjä ilman että palvelujen laadusta ja saatavuudesta tingitään. Samoin taloustieteilijöitä epäilyttävät mallit, joiden perusteella palvelun tuottajat saavat korvauksen, jos valinnanvapaus sotessa toteutuu.
Neuvosto myös varoitti siitä, että palvelujen tuottajat kuorivat kerman ja seulovat asiakkaikseen vain tuottavimmat potilaat. Tämän uhan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) odotetusti torjui. Hän muistutti jälleen, ettei palvelujen tuottaja voi valikoida asiakkaitaan.
Ja kuten hallituksessa on tullut tavaksi, Saarikkokin totesi, että moni tavoite toteutuu uudistuksen onnistuneella toimeenpanolla.
Sen jälkeen kun sinisten Maria Lohela loikkasi Hjallis Harkimon ryhmään ja kääntyi soten vastustajaksi, koko uudistuksen läpimeno on kuitenkin entistä epävarmempaa. Kansanedustajien kertomien kantojen perusteella tulevassa äänestyksessä soten takana olisi enää sata edustajaa ja vastaan 99.
Samaan aikaan soten käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnissa etenee madellen, eikä perustuslakiprofessorien kritiikkikään laannu.
Hallituksen olisi äärimmäisen riskialtista nojata olemattoman enemmistön varaan. Ei olisi ihme, jos hallituksesta luotaisiin yhteyksiä RKP:n tai kristillisdemokraattien suuntaan.
Jokin hinta soten tukemisesta pitää kuitenkin maksaa. Soten kaatumisen lasku juuri vaalien alla olisi hallitukselle ja etenkin keskustalle niin järisyttävä, että pelastuskeinojen valinnassa voidaan nähdä yllättäviä liikkeitä.