Työllisyys- ja yrityspalvelut myllätään perusteellisesti lähivuosina. Hallitus antoi torstaina paljon porua matkan varrella aiheuttaneen esityksen kasvupalvelulaista. Laki siirtää nykyisin ely-keskusten ja te-toimistojen tarjoamat työvoima- ja yrityspalvelut maakuntien vastuulle ja yhdistää ne kasvupalveluiksi. Poikkeuksena on Uudenmaan erillisratkaisu, jossa kasvupalveluiden järjestämisvastuu on pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä.
Palvelut voivat jatkossa olla markkinavetoisemmin tuotettuja. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan maakunta tietää parhaiten mistä se löytää palvelut.
– Ei mikään tämmöinen pelkkä puhdas markkinamalli. Siellä on niitä toimijoita, julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Maakunta itse katsoo, millä tavalla parhaiten nämä toimii. Sekamalli, Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa.
Luvassa on myllerryksiä monelle työntekijälle, sillä valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2 800 henkilötyövuotta. Rahaa siirtyy 600 miljoonaa euroa. Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. Maakunnissa voikin olla luvassa paljon vääntöä rahojen kohdentumisesta.
Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama pitää kasvupalveluesityksen perusrakennetta positiivisena, kun palveluja avataan yksityisen sektorin tuotettavaksi. Kallama on kuitenkin huolissaan panostusten kohdentumisesta.
– Olemme vähän huolestuneita siitä, että työllisyyspalvelut lipsahtavat vain pitkäaikaistyöttömien tai vaikeasti työllistyvien työllistämiseen. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta yhtä tärkeää on maakunnan menestymisen kannalta, että siellä on toimivat työmarkkinat, Kallama sanoo.
"Työttömille taattava mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin"
SAK:n työvoimapoliittisen asiantuntijan Alli Tiensuun mukaan markkinaehtoisuuden kasvun määrää on vaikea ennakoida, mutta SAK toivoo julkiselle sektorille kuitenkin keskeistä roolia palveluissa.
– Sillä voidaan parhaiten taata varsinkin vaikeasti työllistyvien palvelut, Tiensuu sanoo.
Hänen mukaansa tärkeää on, että uudistuksen jälkeenkin työttömille taataan mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin.
Hallituspuolueet pääsivät sopuun kasvupalvelulaista tammikuussa. Silloin siihen lisättiin allianssimalli, jossa maakunnallisia työvoima- ja yrityspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita voidaan toteuttaa yhteistyössä. Suurista kaupungeista on kritisoitu kasvupalvelulakia ja haluttu pitää palvelujen järjestäminen kuntien vastuulla.
– Jotkut kaupungit ja kunnat ovat olleet huolissaan siitä, mikä heidän roolinsa on. Siksi me sorvattiin tähän tämä allianssimalli mukaan, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi.
