Työvoiman määrän väheneminen näkyy jo työllisyydessä, samoin ammattirakenteen muutos. Valppaimmat kotimaassa toimivat yritykset ovat jo varautumassa uuteen tilanteeseen
.
Uusimmat työttömyysluvut sisältävät pienoisen yllätyksen. Huolimatta monista lomautuksista ja irtisanomisista kertovista uutisista työttömyysaste laski elokuussa sekä tilastokeskuksen että työministeriön mukaan viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.
Tilastokeskus laskee työttömien määräksi 202 000, mikä on 12 000 vähemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Työttömyysprosentiksi tulee siten 7,7. Työministeriön mukaan työttömiä on 283 600, mikä on 3 600 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ministeriön laskema työttömyysprosentti on nyt 10,8.
Suunta näyttäisi olevan hivenen parempaan, vaikka työpaikat ovat vähentyneet metalli- ja erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Yksityisissä palveluyrityksissä ja kunnissa on kuitenkin avautunut samaan aikaan runsaasti uusia työtilaisuuksia.
Myös muutamat aiemmin kesällä työvoimaansa vähentäneet yritykset ovat taas hiljalleen palkanneet uutta väkeä. Niin on tehnyt myös Nokia ja sen muutamat alihankkijat. Menettely on ilmeisen viisasta tilanteessa, jossa työvoiman määrä on kääntymässä laskusuuntaan. Työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat ovat jo lähivuosina roimasti pienempiä kuin on eläkkeelle siirtyvien määrä.
Osa yrityksistä siirtää tuotantoaan ulkomaille sekä turvatakseen työvoiman riittävyyden että karsiakseen kustannuksia. Jälkimmäisestä on tuoreita, karvaita kokemuksia muun muassa Kemijärveltä. Likikään kaikissa tapauksissa tuotannon siirtäminen ei onnistuisi eikä kannattaisi. Kytkökset kotimaahan eivät sentään kaikilla aloilla ole seitinohuita. Monille osaava suomalainen työvoima sopii parhaiten.
Kiintoisa kehityspiirre on sekin, että työpaikkojen määrä kasvoi selkeästi useilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Niillä seuduilla työttömyyden vähenemistä ei voi panna vain muuttoliikkeen ansioksi. On ilmeisesti tapahtumassa jotakin muutakin. Vasta tulevat kuukaudet paljastavat, onko käänne pysyvä.
Erityisen ilahduttavaa on, että yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli elokuussa kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Silti heitä on yhä yli 72 000.
Palveluammateissa toimivien määrän kasvu on suurelta osin seurausta siitä, että kotitalouksien toiveikkuus on säilynyt ja niiden ostovoima on parantunut. Budjetin verolinjausten voi odottaa vahvistavan samaa kehitystä.
Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa jotkut alat kilpailevat työvoimasta ja siitä, mihin suuntaan koulutusta pitää kehittää. Työministeriön työmarkkinaneuvos, tohtori Matti Sihvo kirjoittaa tilastokeskuksen tuoreessa Tietoaika-lehdessä, että työmarkkinat ovat historiallisesti ennenkokemattoman muutoksen edessä. Talouskasvu ei enää voi nojata uuteen, juuri ammattitaitonsa hankkineeseen työvoimaan. Näihin saakka sitä on riittänyt alasta riippumatta. Ei riitä enää. Työpaikkojen täyttämisessä joudutaan turvautumaan yhä vahvemmin olemassa olevaan työvoimaan ja työvoimareserveihin.
Valppaimmat yritykset ovat jo tähän mennessä huolehtineet työntekijöidensä jatkuvasta koulutuksesta ja siten heidän valmiudestaan ottaa vastaan uusia tehtäviä. Toistaiseksi asian unohtaneiden, mutta menestymisestään huolta kantavien on yritysten on havahduttava samaan.