Maahanmuuttajien työllisyystilanne tuskin heikkenee, vaikka uusista EU-maista tulevien työntekijöiden liikkumista ei enää kaksi vuotta kestäneen siirtymäajan jälkeen rajoiteta Suomessa. Maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin korkea, noin 27-28 prosenttia.
Suomeen on tullut uusista EU-maista työvoimaa näiden kahden siirtymävuodenkin aikana runsaasti, koska lyhytaikaiset työntekijät saavat tulla töihin palvelulainsäädännön perusteella. Hallitus päätti, että vappuun päättyvää siirtymäaikaa ei jatketa.
Maahanmuuttajien työvoimapolitiikasta vastaava Mervi Virtanen työministeriöstä arvioi, että mitkään merkit eivät viittaa maahanmuuttajien työttömyyden lisääntymiseen vierastyövoiman takia.
"Yleensä maahanmuuttajat tulevat Suomeen muista syistä kuin tekemään työtä. Ne, jotka tulevat Suomeen töihin, tekevät töitä niillä aloilla, joissa tarvitaan paljon työvoimaa, erityisesti rakennusalalla. Kun työjakso on ohi, he lähtevät kotimaahansa", Virtanen sanoo.
Jos työvoiman vapaa liikkuvuus alkaa selvästi haitata suomalaisia työpaikkoja, Virtasen mukaan siirtymäajan säädökset on aina mahdollista palauttaa käytäntöön.
Ulkomaalaisia
työntekijöitä pelätään
Venäjän Arkangelista kotoisin oleva Natalia Alamikkelä sanoo, että työn saaminen Oulusta oli todella vaikeaa, mutta nyt kaikki on parhain päin hänen työskennellessään laivanselvittäjänä ja vientisihteerinä huolintaliike Herman Anderssonilla Oulun satamassa.
Hän arvelee, että monet suomalaiset työnantajat pelkäävät tarpeettomasti ulkomaalaislähtöisiä työntekijöitä, mikä tekee työpaikkojen saamisesta erityisen hankalaa.
Alamikkelä on työskennellyt nykyisessä työpaikassaan kaksi vuotta ja kehuu sopeutuneensa erinomaisesti. Työpaikan ilmapiiri on hyvä, ja muut työntekijät ovat ottaneet hänet loistavasti mukaan yhteisöön. Työssään hän istuu näyttöpäätteen äärellä toimistossa mutta käy myös laivoissa hoitamassa asioita.
"Varmasti yksi tärkeä peruste tänne töihin pääsyyni oli, että minä voisin käyttää venäjän kielen taitoani venäläisten kanssa asioidessani. Siihen ei ole ollut paljon tilaisuuksia, mutta monessa markkinointiasiassa venäläisyydestäni on ollut hyötyä", hän uskoo.
Alamikkelä on asunut Oulussa vuodesta 1999 lähtien. Sitä ennen hän asui Rovaniemellä.
Kulttuuriero
tuntui nuorena
Geert-Jan Bluemink tuli ensimmäisen kerran Hollannista Suomeen ja Ouluun suorittamaan yliopisto-opintoihinsa liittyvää työharjoittelua. Työpaikan saaminen Suomessa ei ole hänelle ollut missään vaiheessa vaikeaa. Hän työskenteli aluksi VTT:llä ja siirtyi sieltä Nethawkille, jossa on työskennellyt viisi vuotta, tällä hetkellä tuotepäällikkönä.
"Nykyiseen työpaikkaani pääsin, kun tunsin entisiä työtovereitani Nethawkissa. Työpaikan saamiseen auttavat suhteet. Esimerkiksi lehti-ilmoitukseen vastaamalla työn saaminen olisi varmasti hankalaa". hän uskoo.
VTT:llä Bluemink tunsi, että ei oikein sopeutunut työyhteisöön mutta ei osaa sanoa, miksi.
"Ehkä siinä oli kielimuuria, kulttuurieroja ja ujoutta molemmin puolin. Olinhan silloin paljon nuorempikin", hän pohtii.
Nethawkilla ei vastaavaa ole ilmennyt, vaan Bluemink on sopeutunut työyhteisöön mainiosti. Siihenkin hänen on vaikea keksiä selitystä: nuo edellä mainitut, ja ehkä Nethawk on ilmapiiriltään avoin yhtiö.
Varsinaisiin ennakkoluuloihin ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan Bluemink ei ole itse törmännyt, mutta on kuullut tapauksia tutuiltaan.