Työllisyyden raju rakennemuutos ja viime aikojen yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset ovat koskeneet pääasiassa suuryrityksiä, jotka ovat joutuneet uudelleen järjestelemään toimintojaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioikin tuoreessa pienten ja keskisuurten yritysten suhdannetilannetta kuvaavassa barometrissaan, että vastuu työllisyyden kohentamisesta lankeaa tulevaisuudessa yhä enemmän pk-yrityksille.
Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjänä on kasvanut koko ajan. Kun vuonna 1980 pk-yritykset työllistivät yli 40 prosenttia suomalaisista, niin vuonna 2003 osuus oli jo yli 60 prosenttia. Työpaikkojen nettolisäyksestä valtaosa tapahtuu nimenomaan pk-yrityksissä.
Suurten yritysten henkilöstömäärät ovat jääneet 1990-luvun lamavuosien tasolle, ja niiden työntekijöiden suhteellisen määrän EK ennustaa vähenevän Suomessa edelleen.
EK:n pk-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Eero Kotkasaari huomauttaa, että pk-yritysten toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Muuten myönteinen työllisyyskehitys ei voi jatkua.
Nurinkurisia ehdotuksia
Kotkasaari on huolissaan valtiovarainministeriön suunnitelmasta leikata yritysten kansainvälistymismäärärahoja ja pk-yritysten investointi- ja kehityshankkeisiin suunnattuja varoja. Määrärahojen vähentäminen heikentäisi tiukassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa ponnistelevien suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia ja kilpailukykyä.
Kotkasaari pitää ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyviä ehdotuksia nurinkurisina tilanteessa, jossa hallitus samalla painottaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja korostaa pk-yritysten merkitystä työllistäjinä.
"Pk-yritysten usko talouden kohentumiseen saattaa olla jo koetuksella. Yrittäjät tarvitsevat tässä tilanteessa konkreettisia toimenpiteitä, jotka kohottavat mielialaa ja lisäävät luottamusta tulevaisuuteen", Kotkasaari sanoo.
Konepajakonserni Betametin konserninjohtaja Juhani Blomqvist katsoo, että työvoimavaltaisten pk-sektorin yritysten toimintaedellytyksiä voitaisiin parhaiten palvella tukemalla työllistämistä.
"Työpaikkojen tuleminen vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen ja bruttokansantuotteeseen. Kovia kasvutavoitteita asetetaan, mutta samalla kuitenkin Suomesta karkaa työpaikkoja ulkomaille. Perus pk-sektoria ei saisi unohtaa. Siellä luodaan jatkuvasti uusia työpaikkoja."
Blomqvistin mukaan yrityksille voitaisiin esimerkiksi antaa takautuvasti tukipaketti synnytettyyn pysyvään työpaikkaan.
Näkymissä vaihtelua
Palvelujen suhdannenäkymät ovat EK:n mukaan vaimentuneet keväästä. Heinäkuussa joka kymmenes pk-palveluyritys ennusti suhdanteiden paranemista, mutta joka viides odotti tilanteen heikentyvän.
Pienet teollisuusyritysten näkymät ovat tällä hetkellä keskisuuria valoisammat. Pienet teollisuusyritykset odottavat suhdanteiden paranevan, kun keskisuurten yritysten näkymät ovat jonkin verran huonontuneet. Pk-teollisuudessa tilauskannat ovat tavanomaista pienemmät.
"Meillä ei ole kovin isoa pudotusta tapahtunut tilauskannassa. Viime vuoden lopusta tilauskanta on ollut hyvä. Suhdanneherkällä alalla voi olla vuoden sisällä rajujakin vaihteluja, mutta nyt on ollut tasainen kuorma", Betametin Juhani Blomqvist kertoo.
Tällä hetkellä Betametilla on täysi työllisyys lokakuuhun asti. Blomqvist toteaa, että tilauskantaa ei kuitenkaan voi ennustaa pitkälle eteenpäin.
"Varmaan se menee pikkuisen vaisumpaan suuntaan, mutta pitkällä tähtäimellä on tullut hyviäkin uutisia. Esimerkiksi, UPM investoi Saksaan paperikoneen, ja se toivon mukaan vaikuttaa meillä ainakin tarjouskyselyn muodossa jossain vaiheessa", Blomqvist sanoo ja muistuttaa, että suurteollisuudessa harvoin vain yksi suuri yritys investoi.
Pienten ja keskisuurten rakennusyritysten suhdannetilanne on nyt tavallista parempi. Rakentamisessa myös lähikuukausien näkymät ovat myönteiset ja niiden odotetaan vielä vahvistuvan. Tuotannon ja henkilöstön arvioidaan kasvavan, mutta rakentamisen hyvä tilanne on lisännyt pulaa ammattityövoimasta.
