Työttömiä työnhakijoita on jo lähes 300 000. Työttömien suureen määrään on mukauduttu, sillä politiikan painotuksissa työllisyyden parantaminen ei yllä juuri puheita pidemmälle.
Työttömyysluvut ovat hälyttäviä, vaikka puolen vuoden talousuutisten perusteella ne voisivat olla synkempiä. Ovathan yt-neuvottelut, lomautukset, irtisanomiset sekä tuotannon lopetukset ja siirtämiset ulkomaille olleet jokapäiväisiä otsikoita.
Työttömiä on kuitenkin luvattoman paljon. Tilastointitavasta riippuen joko Tilastokeskuksen otosperusteella arvioimat 180 000 tai työministeriön tilastoissa työttöminä työnhakijoina näkyvät 282 200. Heitä on enemmän kuin asukkaita Oulun kokoisessa suuressa suomalaiskaupungissa.
Erityisen murheellinen tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa lähes kaikissa kunnissa työttömien työnhakijoiden määrä ylittää maan keskiarvon, joka joulukuun mittauksessa oli kymmenen prosentin tuntumassa.
Oulu sijoittuu 15 prosentin työttömyydellään maakunnan kyseenalaiseen kärkiviisikkoon. Maakunnan keskiarvo on 15,2 prosenttia. Tilanne on huonoin Iissä, jossa työtä hakee 16,5 prosenttia työllisistä.
Murheellisinta on se, että työttömien perusjoukko on suuri ja tällä hetkellä kasvava. Tuntuu siltä, että poliitikotkin ovat mukautuneet tilanteeseen. Työttömiä kun on sen verran vähän, että kansantalous kestää vielä tämän, eikä työttömistä ole kokemusten perusteella uhkaamaan poliittisen eliitin valtaa.
Jos ajatellaan niitä taloudellisia ongelmia, joiden kanssa kunnat ja valtio kamppailevat, työttömyyden poistamisen luulisi olevan työlistalla ensimmäisenä. Ellei ole työtä, ei ole kunnollista toimeentuloa eikä verotuloja. Puheet työurien pidentämisestäkin tuntuvat turhalta suunpieksännältä tilanteessa, jossa moni ihminen joutuu vastoin omaa tahtoaan olemaan jouten.
Mitä useammin ihminen kohtaa vastoinkäymisiä työnhaussa ja mitä pidempään hän joutuu olemaan työttömänä, sitä pahemmaksi tilanne yksilön kannalta muodostuu. Harvan kohdalla kyse on vapaaehtoisesta halusta tyytyä tasavallan presidentin Sauli Niinistön esille nostaman oleskeluyhteiskunnan tarjoamaan mukavaan olotilaan.
Suurin osa työttömistä ei ole valinnut osaansa, vaan on joutunut siihen rakennemuutoksen ja taantuman seurauksena. Oulu on kuvaava esimerkki tästä.
Menneen vuosikymmenen talouden ja tekniikan ihmeeksi mainostettu kaupunki on Nokian alasajon seurauksena ajautunut rajun rakennemuutoksen kouriin. Nokian vähennyksillä on laajat seurannaisvaikutukset. Jäljet ovat jo luettavissa työttömyystilastoista.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmassa julistetaan Suomen tarvitsevan kaikkien kansalaistensa työtä. Ohjelma tarjoaakin koko joukon hyviä aikeita ilman sen tarkempia yksityiskohtia.
Hallitus on luvannut kautensa puolivälissä arvioida työllisyystavoitteiden toteutumista ja tehdä tarvittavat toimet. Puolivälin tarkistuksen ajankohta lähestyy. Työttömien määrä on sitä luokkaa, että nyt on korkea aika siirtyä hyvistä aikeista todellisiin tekoihin työllisyyden parantamiseksi.