Työ­lei­ril­lä osaksi pai­kal­lis­ta elämää

Taivas tihuuttaa vettä niskaan, mutta Valentina Virdisiä naurattaa: kannattikohan tosiaan vaihtaa Sardinian aurinko Suomen kylmään kesään. Onneksi Virdis ja Nina Razen eivät ehdi palelemaan, siitä pitävät huolen sahaamista odottavat polttopuut. Illalla pitää nähkääs päästä saunaan, tietysti.

Työllä maailma tutuksi. Sardinialainen Valentina Virdis (oik.) ja slovenialainen Nina Razen aloittelivat kansainvälistä työleiriä tekemällä saunapuita.
Työllä maailma tutuksi. Sardinialainen Valentina Virdis (oik.) ja slovenialainen Nina Razen aloittelivat kansainvälistä työleiriä tekemällä saunapuita.

Taivas tihuuttaa vettä niskaan, mutta Valentina Virdisiä naurattaa: kannattikohan tosiaan vaihtaa Sardinian aurinko Suomen kylmään kesään. Onneksi Virdis ja Nina Razen eivät ehdi palelemaan, siitä pitävät huolen sahaamista odottavat polttopuut. Illalla pitää nähkääs päästä saunaan, tietysti.

Ollaan Haapajärven ja Kärsämäen välillä, Kuusaan kylän koululla. Meneillään on kansainvälinen työleiri, järjestyksessään kolmas Kuusaan kylällä. Ensimmäisellä leirillä rakennettiin perinteinen miilu ja viime kesänä tervahauta.

Tällä kertaa ollaan ehditty jo kunnostaa saunaa ja vielä ohjelmassa on muun muassa maratonin järjestelyissä auttaminen, punamullan keittäminen ja tervahaudan kaivaminen. Eikä sitä tiedä, vaikka joku kyläläisistä tarvitsisi apua esimerkiksi heinänteossa.

Slovenialainen Razen päätyi Haapajärvelle puolivahingossa täytettyään hakemuksen ainakin kymmenelle kansainväliselle työleirille. Sardinialainen Virdis sen sijaan oli kiinnostunut nimen omaan Suomesta ja suomalaisista. Ja melkein kuukaudessa ehtiikin yhtä ja toista: ensin käytiin Tampereella, Turussa, Helsingissä, Oulussa ja Tallinnassakin. Haapajärveltä tehdään retki vielä ainakin Kalajoelle.

"Työleirillä näkee maan todellisen kulttuurin, kun asuu pienellä paikalla ja tapaa paikallisia ihmisiä. Samalla tapaa myös muista maista tulleita leiriläisiä", Virdis ihastelee.



Kuusaa innokkaasti mukana


Kansainvälinen työleiri on erottamaton osa myös helsinkiläisen Anni Pärnäsen kesää. Tällä kertaa hän toimii Kansainvälisen vapaaehtoistyö -järjestön ohjaajana yhdessä tamperelaisen NadjaLaineen kanssa.

Haapajärvelle leiriläisiä on saapunut Slovenian ja Italian lisäksi Serbiasta, Slovakiasta, Kroatiasta, Puolasta ja Belgiasta, yhteensä 11 henkeä.

"Suomen leirit ovat kaikki ihan täynnä. Ilmeisesti tämä on Balkanin ja Välimeren asukkaiden näkökulmasta eksoottinen maa", Pärnänen arvioi.

Yleensä työleirin osaan ottaja on parikymppinen aikuinen, useammin nainen kuin mies. Harva jättää työleirillä käymistä yhteen kertaan.

"Tähän jää totaalisesti koukkuun. Leiri on ehdottomasti paras tapa tutustua maahan, kun pääsee asumaan ja osaksi paikallista yhteisöä. Ei sitä voi verrata mihinkään muuhun matkustamiseen", Pärnänen suitsuttaa. Viimeksi talvella hän itse leireili Roomassa, jossa työn lomassa ehti välillä myös aurinkoon paistattelemaan.

Työleirin järjestäminen edellyttää aktiivista kylää tai kaupunkia, jolla on tarjota tekemistä leirin jokaiselle päivälle. Tehtävän työn on oltava oltava yleishyödyllistä.

"Kuusaalla huomaa heti kylän hengen. Kaikki tietävät leiristä ja haluavat olla mukana. Aina on joku tuomassa pottuja tai antamassa pyörää lainaksi", Pärnänen kiittelee.

Ilmoita asiavirheestä