Merikosken Oulujoen suuntaisella padolla päivystää lokkeja haitaksi. Viime vuosina lokkeja on ollut entistä enemmän. Viikonloppuisin padolla on päivystyspaikoista jopa pula, kun lokkeja pörräävät ruuhkassa kauneuspadon äärellä.
Kalabiologi Kari Hanski on pannut saman ilmiön merkille. "Joo, lokit ovat siinä vapaa-ajalla kalalla. Arkisin niillä on aamulento Ruskoon ja illalla ne tulevat takaisin isoina parvina jokisuistoon ja Toppilansalmen äärelle.
Lokki on varsin oppivainen lintu. Se tietää, milloin kaatopaikalta löytyy sapuskaa ja milloin ei. Ne käyvät Oulun Jätehuollolla töissä. Kauneusaltaalta lokit pyytävät seipiä ja särkiä. Niillä on monin verroin parempi näkökyky kuin meillä ihmisillä. Saalista altaassa riittää."
Ahti Sipola voimalaitokselta kertoo, että lokkeja on jo niin paljon, etteivät voimalan työntekijät viitsi kulkea monoliittipatoa pitkin patosillalle, jos sinne tulee asiaa.
"Lokkeja on nykyään aivan älyttömästi. Vuosien saatossa niitä on tullut pikku hiljaa lisää ja lisää. Enää ei edes viitsi kulkea patoa pitkin, kun liukumiinoja on joka paikassa. Padolla on kaikkea roinaa ja oksennuspalloja. Jotenkin ne lokit pitäisi saada padolta pois", Sipola perää patomiinoja rajoittavia paikallisia toimia.
Kaatopaikka vetää
Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen tietää lokkien ja varislintujen työssäkäyntiajat.
"Kuormia ei tule Ruskoon viikonloppuisin. Maanantaista perjantaihin Ruskon isojen kuormien tuontiaikoina lintuja on paljon. Aamulla ne tulevat siinä seitsemän kahdeksan maissa. Osa lähtee takaisin kaupunkiin maha täynnä jo iltapäivällä, mutta lintuja riittää Ruskon sulkemiseen asti."
"On meillä pesinyt täällä huuhkajakin maisemoidussa jätevuoressa. Se on hyödyllinen lintu, kun se syö rottia ja muita pieneläimiä", Illikainen kertoo kulttuurihuuhkajaksikin joskus ristitystä kaupungistuneesta erämaalinnusta.
Takavuosina Oulussa oli juttua, että kaatopaikan lokit olisivat syyllisiä Pyykösjärven rehevöitymiseen.
Lintujen ulosteiden aiheuttamaksi fosforikuormaksi laskettiin Illikaisen mukaan aivan huimia lukuja, mutta ne on kumottu. "Kyllä Pyykösjärven huono kunto selittyy aivan muilla tekijöillä kuin lokkien jätöksillä", Illikainen puolustaa Ruskon aputyövoimaa.
Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Tynjälä kertoo Ruskon lokkien määräksi arvioidun joskus 5 000 yksilöä.
"Ruskossa on lokkeja ja varislintuja. Tavallisia variksia, mustavariksia ja naakkoja sekä kottaraisiakin on runsaasti. Lokeista yleisimmät ovat harmaa- ja naurulokit. Muita on sitten vähemmän, ehkä kymmenissä laskettavissa. Näitä ovat selkä-, meri- ja kalalokit. Lokit ovat Oulun korkeuksilla marraskuun lopulle siihen saakka kunnes meri jäätyy. Talveksi ne muuttavat itämeren etelärannoille, eivät sen kauemmaksi."
Tynjälä itse ei ole pohtinut työläislokkien sosiaalista asemaa syvällisemmin. "Kyllä se voi pitää paikkansa, että ne ovat viikonloppuisin kalalla jokisuistossa, kun Ruskoon ei tule tuoretta tavaraa. Eivät lokit kuitenkaan ole viikonloppua nälässä. Kyllä ne aina löytävät syötävää kaupungista. Jätettä ja eläimiä on", Tynjälä lohduttaa.