Eläkeratkaisussa vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen nykyisestä 63 vuodesta. Eläkeiän nosto koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkeikä nousee kolme kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohti eli vuonna 1962 syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta.
Eläkkeelle pääsee työkyvyn heikennyttyä ennen vanhuuseläkeikää eli työkyvyttömyyseläke säilyy. Sen lisäksi 63 vuotta täyttäneille tulee mahdollisuus päästä erityiselle työuraeläkkeelle. Se vaatii vähintään 38 vuoden työuraa pääosin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Työuraeläkkeen taso on työkyvyttömyyseläke ilman tulevan ajan osuutta.
Nykyinen osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla varhaiseläkkeellä, jolle jääminen ei enää vaadi osa-aikatyön tekemistä. Varhennetulle eläkkeelle voi jäädä aluksi jo 61-vuotiaana, mutta eläke voi olla vain 25 tai 50 prosenttia siihen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Eläkkeeseen ei liity palkka- eikä työaikaseurantaa.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2025 alusta 62 vuoteen.
Ekäkeputki säilyy, superkarttuma poistuu
Työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki säilyy. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sitä uudestaan toukokuun loppuun 2019 mennessä.
Arviointi tehdään sen perusteella, miten 60 vuotta täyttäneiden irtisanottujen oikeus tukityöhön ja muihin aktiivitoimiin on käytännössä onnistunut parantamaan ikääntyneiden työllistymistä. Mikäli ne vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella 62 vuoteen.
- Toimet on sovittu jo vuoden 2012 työurasopimuksessa, mutta vielä ei ole kokemuksia siitä, miten ne ovat vaikuttaneet, sanoo STTK:n johtaja Minna Helle.
Jatkossa yli 58-vuotiaille tulee niin sanottu ansiopäivärahatakuu työttömyysturvaan. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa, vaan se lasketaan vanhan palkan perusteella.
Eläke- tai työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle.
Eläkettä alkaa karttua jo 17 ikävuodesta lähtien. Karttuma on eläkkeen perustana olevista tuloista 1,5 prosenttia vuodessa. Vuoden 2025 loppuun saakka eli siirtymäkauden ajan säilyy nykyinen korotettu karttuma 53-62-vuotiailla eli eläkettä karttuu 1,7 prosenttia.
Uudistus poistaa niin sanotun eläkevähenteisyyden eli työntekijän työeläkemaksun vähentäminen eläkkeen perusteena olevasta ansiosta lakkaa.
Nykyisin työelämässä 63 ikävuoden jälkeen pysyvien eläkettä kartuttava niin sanottu superkarttuma poistuu. Tilalle tulee lykkäyskorotus, joka korottaa eläkettä 0,4 prosenttia jokaista eläkeiän yli työssä oltua kuukautta kohti.
Vuoden 2025 jälkeen yleinen vanhuuseläkeikä pysyy 65 vuodessa ainakin vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen eläkeikään alkaa vaikuttaa elinajanodote.